Kaupunginhallitus
Protokoll 27.05.2019/Paragraf 104

Bilagor

Uudenmaan kaupungin- ja kunnanjohtajien 26.4.2019 tiedote: Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulee uudistaa kuntapohjaisesti (KH 27.5.2019)

Kaupunginhallitus

§ 104

27.05.2019

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla

 

146/00.01.00/2016

 

KH 27.05.2019 § 104

Lisätiedot:

kaupunginjohtaja Christoffer Masar, puh. 050 411 0163

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Länsi-Uudenmaan valtuustojen puheenjohtajat, kaupungin- ja kunnanhallitusten puheenjohtajat sekä kaupungin- ja kunnanjohtajat kokoontuivat 23.4.2019 Kirkkonummella. Kokouksessa todettiin yksimielisesti, että Länsi-Uudenmaan kymmenen kuntaa, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Karkkila, Lohja, Siuntio, Inkoo, Raasepori ja Hanko haluavat käynnistää yhteisen valmistelun sotepalvelujen järjestämiseksi kuntapohjaisesti. Länsi-Uudenmaan ratkaisu olisi osa Uudenmaan kuntapohjaista kokonaisratkaisua, jonka suuntaviivoja alueen kaupungin- ja kunnanjohtajat ja HUS:n toimitusjohtaja ovat linjanneet kokouksessaan 16.4.2019. Valmistelussa huomioitaisiin tulevat valtakunnalliset linjaukset.

 

Taustaa: Uudenmaan tilanne

 

Juha Sipilän hallituksen (vuosina 2016-2019) suurimpana reformina oli suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän sekä aluehallinnon uudistaminen. Suuruusluokaltaan jättimäisen uudistuksen valmistelu viivästyi hallituskauden aikana usein ja hallitus lykkäsi toimeenpanoa useampaan kertaan. Lopulta uudistus - ja samalla Sipilän hallitus - kaatui eduskuntakäsittelyssä uudistuksen perustuslaillisiin ongelmiin.

 

Viime vuosina sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskittyneet kuntien yhteenliittymien järjestämisvastuulle merkittävästi.

 

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Uudellamaalla on käynnistetty sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen pohdinta kuntalähtöisesti.

 

Uudenmaan kaikilla 26 kunnalla sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:lla on yhteinen näkemys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen jatkamisesta alueella.

 

Uudistamista tulee jatkaa kuntapohjaisesti, vapaaehtoisuuteen pohjautuen. Kuntien johdon neuvotteluissa esille on tullut malli, jossa Uusimaa jaettaisiin viiteen alueeseen, jotka vastaavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä:

 

-	Toimintansa jo aloittanut Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Keusote (n. 200 000 asukasta: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula)
-	Länsi-Uusimaa (n. 460 000 asukasta: Espoo, Kauniainen, Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio, Lohja, Karkkila, Kirkkonummi, Vihti)
-	Itä-Uusimaa (n. 100 000 asukasta: Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila, Sipoo)
-	Vantaa ja Kerava (n. 260 000 asukasta) sekä
-	Helsinki (n. 650 000 asukasta).

 

Kaikki viisi aluetta ovat sekä väestöpohjaltaan että taloudelliselta kantokyvyltään riittäviä turvaamaan edellytykset sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiselle myös niissä pienemmissä Uudenmaan kunnissa, joilla ei yksin olisi tähän riittäviä edellytyksiä.

 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) toimii jo koko Uudenmaan alueella vastaten erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä ja on tärkeässä roolissa uudistettaessa palveluja ja palveluketjuja.

 

Järjestämisvastuun kokoaminen kuntiin ja kuntayhtymiin luo mahdollisuuden saavuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen valtakunnalliset tavoitteet. Näitä ovat palvelujen saatavuuden, laadun ja yhdenvertaisuuden parantaminen sekä kustannusten kasvun hillintä. Se mahdollistaa edelleen palvelujen, tiedon ja tietojärjestelmien sekä rahoituksen nykyistä vahvemman integraation.

 

Kaikki Uudenmaan kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä HUS:n toimitusjohtaja ovat sitoutuneita edistämään tälle pohjalle rakentuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntapohjaista uudistamista.

 

Uudenmaan kuntien mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista tulee jatkaa tulevalla hallituskaudella. Uudistus tulee tehdä vaiheittain, hallitusti ja kuntapohjaisesti. Palveluiden järjestämisvastuuta tulee koota tavalla, joka ottaa huomioon asukkaiden tarpeet kokonaisvaltaisesti ja vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteyttä kuntien järjestämisvastuulla oleviin muihin palveluihin kuten varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, liikunta- ja nuorisopalveluihin sekä maahanmuuttopalveluihin. Tämä varmistaa uudistamisen asukas- ja asiakaslähtöisesti ja tarjoaa koko maassa sekä väkirikkaalla Uudellamaalla parhaat mahdollisuudet vastata monimuotoisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka edellyttävät kunnan kaikki toimialarajat ylittävää tiivistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa mahdollisimman lähellä asukkaita.

 

Kuntapohjainen, kuntien ja kuntayhtymien varaan rakentuva järjestämismalli mahdollistaa lisäksi välittömän uudistustyön käynnistämisen nykylainsäädännön puitteissa ja ennen kaikkea riskittömämmän ja hallitun etenemisen ilman monimutkaista, uutta hallinnon tasoa. Uudistamistyön tavoitteet, palveluiden saatavuus ja yhdenvertaisuus sekä kustannusten kasvun hillintä, edellyttävät kuitenkin myös kuntayhtymien omistajaohjauksen ja toiminnan ohjauksen vahvistamista, toimintatapojen uudistamista, sähköisten palvelujen lisäämistä sekä yhteisen tietopohjan ja tiedolla johtamisen parantamista.

 

Länsi-Uudenmaan tilanne

 

Alueella asuu noin 460 000 asukasta. Kuntapohjainen malli on hyvä perusta sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiselle Länsi-Uudellamaalla. Tavoitteina ovat asukas- ja asiakaslähtöinen palvelutuotanto, kustannusvaikuttavien palvelujen järjestäminen ja kustannuskehityksen pitkäjänteinen hallinta sekä palvelujen järjestäjä- ja tuotantorakenteen kehittäminen alueen kuntien tavoitteiden mukaisesti.

 

Länsi-Uudenmaan yhteinen ratkaisu tarjoaisi monia mahdollisuuksia palvelujen kustannusvaikuttavaan kehittämiseen hallitusti. Ratkaisu mahdollistaisi alueellisen palveluketjujen paremman koordinoinnin HUS:n kanssa ja erikoissairaanhoidon infrastruktuurin koordinoidun hyödyntämisen. Ruotsinkielisten palvelujen järjestäjänä Länsi-Uusimaa olisi maan suurin, joka mahdollistaisi palvelujen nykyistä vahvemman kehittämisen. Yhteisen sote-markkina-alueen hallintaa voitaisiin kehittää asukaslähtöisesti, josta on jo saatu hyviä kokemuksia kuljetuspalvelujen ja hoiva-asumisen hankintayhteistyössä. Yhteistyön kautta voitaisiin vastata Länsi-Uudenmaan yhteisiin haasteisiin, kuten vieraskielisen väestön palvelujen järjestämiseen ja palvelujen digitalisaation edistämiseen

 

Yhteistyöalue olisi kansallisestikin vertailtuna suuri. Hankkeen kokoluokan lisäksi haasteellista olisi tietojärjestelmäarkkitehtuurin yhdenmukaistaminen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös erikokoisten kuntien riittävien vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseen.

 

Alueen kunnilla on hyvät kokemukset yhteistyöstä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnassa. Lisäksi Länsi-Uudenmaan soteyhteistyötä on tehty jo mm. sosiaali- ja kriisipäivystyksessä sekä kuljetuspalvelujen - ja vanhusten pitkäaikaishoidon kilpailutuksessa.

 

Eteneminen

 

Seuraavassa vaiheessa on tarkoituksenmukaista määritellä yksityiskohtaisemmin vaihtoehdot yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen hallinnointimalliksi ja tiekartaksi hankkeessa etenemisessä. Samalla jatkettaisiin tavoitteiden määrittelyä ja ratkaisun hyötyjen ja riskien arviointia. Selvitystyötä ohjaavat alueen kaupungin- ja kunnanjohtajat.

 

Asia on jo käsitelty/hyväksytty seuraavissa Länsi-Uudenmaan kunnissa: Espoo, Hanko, Inkoo, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti.

 

KJ:

KH

 

1.	merkitsee tiedoksi selostuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla sekä liitteenä olevan Uudenmaan kaupungin- ja kunnanjohtajien 26.4.2019 tiedotteen "Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulee uudistaa kuntapohjaisesti",
2.	kehottaa kaupunginjohtajan selvittämään Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistä kuntapohjaista ratkaisua.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.