Dynasty informationsservice Sökning RSS Grankulla stad

RSS-länk

Mötesärende:
http://kauniainense.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Möten:
http://kauniainense.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Yhdyskuntavaliokunta
Protokoll 20.08.2019/Paragraf 77

Föregående ärende | Följande ärende Anvisning för ändringssökande Mötesärende i PDF-format


Yhdyskuntavaliokunta

§ 77

20.08.2019

 

Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2020-2022

 

667/00.04.01/2014

 

YLKV 20.08.2019 § 77

Lisätiedot:

yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh. 050 304 1234

kuntatekniikkapäällikkö Jarkko Riipinen, puh. 09 505 6756
etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus on päättänyt kokouksessaan 14.6.2019 pyytää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeja antamaan 30.8.2019 mennessä lausuntonsa kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2020 - 2022. Lausuntopyyntö on esityslistan liitteenä.

HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi turvataan.

 

Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma on esityslistan oheismateriaalina sekä löytyy myös HSY:n internet-sivuilta osoitteesta:

www.hsy.fi/fi/tietoa-hsy/paatoksenteko/Sivut/Esityslistat- ja poytakirjat

 

Yleistä

 

Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa tuottavuustavoitteena on ollut keskimääräinen 1,5 %:n vuotuinen tuottavuuden paraneminen.

 

Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muutokset sekä talousmallin mukaiset vesihuollon ja jätehuollon alustavat taksamuutokset.

 

Yleisenä kustannustason muutoksena talousarviovuodelle 2020 on käytetty 1,6 %:ia, ellei tarkempaa ennustetta ole ollut käytettävissä. Inflaatiokerrointa tarkennetaan syksyllä lopullisen talousarvion valmistelussa. Suunnitelmavuodet on esitetty vuoden 2020 hintatasossa.

 

Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n hallituksen 13.4.2018 esittämiin investointiohjelmiin vuosille 2019 - 2028. Taloussuunnitelmavuosien investointimenoja on jonkin verran tarkistettu investointiohjelmaan verrattuna vesihuollon osalta.

 

Tärkeimmät muutokset investointiohjelmaan verrattuna aiheutuvat Blominmäen kalliopuhdistamohankkeen muutoksista sekä Raide-Jokerin aiheuttamista johtosiirtotarpeista. Vuonna 2020 investoinnit ovat yhteensä 223,3 miljoonaa euroa, josta 203,3 miljoonaa on vesihuollon ja 18 miljoonaa jätehuollon investointeja. Muut investoinnit ovat yhteensä 2,1 milj. euroa.

 

HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyydettävä jäsenkaupunkien lausunnot ennen sen hyväksymistä.

 

Strategia

 

HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2020 - 2022 tavoiteasetanta ja budjetointi perustuvat yhtymäkokouksen 16.11.2018 hyväksymään strategiaan 2025. Tavoitteiden pohjana ovat strategiset päämäärät:

-

Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä

-

Korkea toimintavarmuus

-

Sujuvat palvelut

-

Vakaa talous

 

ja mahdollistajapäämärät:

-

Hyvän työelämän kehittäjä

-

Aktiivinen uuden teknologian hyödyntäjä

-

Tiedolla vaikuttaja

-

Yhteistyön rakentaja

 

Toiminta

HSY:n verkostoon pumpatun veden määrän ei arvioida kasvavan suunnittelukaudella. Vuonna 2020 tuotetun veden määrän arvioidaan olevan 94,2 miljoonaa m3 ja laskutettavan vedenmyynnin 75,0 miljoonaa m3. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän arvioidaan olevan yhteensä 139,9 miljoonaa m3 vuonna 2020.

Vuonna 2020 asiakaskiinteistöillä tehdään noin 8,8 miljoonaa jäteastiatyhjennystä ja kuljetetaan jätteitä yhteensä noin 365 000 tonnia. Jätteen energiakäyttöön Vantaan Energian jätevoimalaan toimitetaan jätteitä yhteensä 273 000 tonnia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan jätteitä yhteensä noin 320 000 tonnia, josta biojätettä on 61 000 tonnia.

 

Henkilöstö

 

Henkilöstön määrällinen tarve on arvioitu voimassa olevassa henkilöstösuunnitelmassa 2019 - 2021. Vuoden 2020 keskimääräinen henkilöstömäärä on yhteensä 806,1 henkilötyövuotta, joka on samalla tasolla vuoden 2019 suunnitelman kanssa. Henkilöstömäärien toteutumat ovat aikaisemmin jääneet suunniteltua alemmalle tasolle.

 

Henkilöstösuunnitelma päivitetään suunnitelmakaudelle 2020 - 2022 ja muutokset huomioidaan lopullisessa taloussuunnitelmassa syksyllä.

 

Käyttötalous

 

HSY:n toimintatuotot vuonna 2020 ovat 375 miljoonaa, 9,7 miljoonaa (2,7 %) enemmän vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna. Myyntituottojen budjetoinnissa on otettu huomioon toimintavolyymien muutokset sekä vesitaksojen 2,0 % reaalikorotus. Hintojen nosto perustuu tulevien vuosien suurien investointien sekä rahoituskulujen kattamiseen. Jäsenkunnilta veloitettava yleisten alueiden hulevesikorvaus pienentää jäteveden käyttömaksun korotustarvetta. Kauniaisilta veloitetaan v. 2020 hulevesikorvausta 44.000 euroa. Summa on budjetoitu kuntatekniikan käyttötalousarvioon. Rakentamisen volyymin arvioidaan pysyvän vielä 2020 korkealla tasolla, mikä näkyy liittymismaksutuotoissa. Suunnitelmakauden lopulla suunnan on arvioitu kääntyvän laskuun.

 

Jätehuollon toimintatuottojen ja suoritteiden ennakoidaan vähenevän suunnitelmakaudella. Pääasialliset syyt tähän ovat jätelain muutokset ja sekajäteastioiden tyhjennysmäärien väheneminen sekä jätteiden lajittelun tehostuminen. Jätehuollossa sekajäteastian tyhjennyshintaan on laskettu 2% reaalikorotus. Korotustarve tarkentuu lopullisessa taloussuunnitelmassa syksyllä ns. ohjaavan jätehinnoittelun valmistuttua.

 

Jäsenkunnilta perittävät kuntaosuudet ovat noin prosentti HSY:n toimintatuloista. Perussopimuksen mukaan Kauniaisten maksuosuus on jäsenkuntien maksuosuudesta 1%. Kuntaosuuksilla katetaan ne seutu- ja ympäristötiedon sekä ilmastoinfon toiminta- ja pääomakulut, joita ei saada katettua palvelutuotannon myynnistä ja hankerahoituksista saaduilla tuloilla. Vuonna 2020 laskutettavat kuntaosuudet ovat 4,14 miljoonaa euroa (4,10 milj. vuonna 2019). Kauniaisten maksuosuus v. 2020 on 41.400 euroa ja se on budjetoitu ympäristötoimen käyttötalousarvioon.

 

HSY:n toimintamenot vuonna 2020 ovat 183,2 miljoonaa euroa, 5,4 miljoonaa (3 %) enemmän vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna. Toimintakulujen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja merkittävimmät tiedossa olevat kustannusmuutokset, kuten lomarahaleikkausten päättyminen vuonna 2020, kemikaali- ja energiahintojen korkea taso sekä eräät kertaluontoiset kustannuserät kuten pilaantuneiden maa-ainesten puhdistus Finnoossa (2,5 milj.).

 

Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2020 on 193,8 miljoonaa euroa (51,7 % toimintatuloista), kun se vuonna 2019 ennustetaan olevan 189,4 miljoonaa (51,9 %). Toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ollen 199,2 miljoonaa (52,9 %) vuonna 2022.

 

Nettorahoituskulut vuonna 2020 ovat 70,1 miljoonaa, 2,6 miljoonaa vuoden 2019 ennustettua tasoa enemmän. Korkokuluista 61,5 miljoonaa euroa on jäsenkunnille perustamislainoista maksettavia korkoja. Rahoitustuottoihin on budjetoitu 1,0 miljoonan euron osinkotuotot Uudenmaan Woima Oy:ltä.

 

Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2020 vuosikate on 123,6 miljoonaa ja se pysyttelee suunnilleen samalla tasolla koko suunnitelmakauden ajan.

Tilikauden tulos vuonna 2020 on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien vastaavien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen 18,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Jätehuollon investointivarauksen aiempaan purkamiseen liittyvien poistoerokirjausten ja vesihuollon tuloksesta maksettavien tuloverojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 17,8 miljoonaa euroa.

Investoinnit

 

Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat yhtymäkokouksen 16.11.2018 hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille 2019 - 2028. Taloussuunnitelmavuosien investointimenoja on jonkin verran tarkistettu investointiohjelmaan verrattuna vesihuollon osalta. Tärkeimmät tarkistukset aiheutuvat Blominmäen hankkeen muutoksista sekä Raide-Jokerin aiheuttamista johtosiirtotarpeista.

 

Vuonna 2020 investoinnit ovat yhteensä 223,3 miljoonaa euroa, josta 203,3 miljoonaa on vesihuollon ja 18,0 miljoonaa jätehuollon investointeja.

Investointeihin varattu määräraha tarkentuu lopullisen toiminta- ja talousarvion laatimisen yhteydessä syksyllä.

 

Toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämät investoinnit suunnitelmakaudelle 2020 - 2022 ovat yhteensä 121,7 milj. euroa. Suunnitelmakauden merkittäviä hankkeita ovat mm. Finnoo ja Suurpelto Espoossa, Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Pasila Helsingissä sekä Kivistö Vantaalla. Raide-Jokeri- ja Kruunusillat hankkeet aiheuttavat merkittäviä johtosiirtoja suunnitelmakaudella. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa rakennetaan mm. Pakankylän alueella Espoossa sekä Kiilan alueella Vantaalla.

 

Vedenhankinnan ja -puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle 2020 - 2022 ovat yhteensä 33 milj. euroa. Merkittävin investointi kaudella on Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetin nostaminen ja rakennustekninen saneeraus.

 

Vedenjakelun ja viemäröinnin investoinnit suunnittelukaudelle 2020 - 2022 ovat yhteensä 174,1 milj. euroa. Vedenjakeluverkoston merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat uusi yhteys Mäkkylästä Kauniaisten vesitornille ja Hakunilan vesitornin yhteyksien kahdentaminen. Merkittävimmät viemäröintijärjestelmän investoinnit suunnitelmakaudella ovat Kivistön ja Koillis-Espoon runkoviemäri, Esplanadi-Munkkisaari tunneli sekä Lauttasaaren paineviemärin siirto ja kahdentaminen.

 

Verkostosaneerauksessa keskitytään runkoyhteyksien toiminnan varmistamiseen. Merkittävä osa verkostosaneerauksista tehdään yhteishankkeina kaupunkien katutöiden yhteydessä. Merkittävä verkostosaneeraushanke kaudella on Esplanadi-Eteläranta -alueen vesihuoltoverkostojen uusiminen ja alueen sekaviemäriverkon ylivuotojen hallinnan parantaminen. Lisäksi tärkeitä verkostosaneerauksia tehdään Munkkiniemessä Helsingissä sekä Otaniemessä ja Etelä-Laajalahdessa Espoossa. Vanhojen vesihuoltotunneleiden kunnostaminen jatkuu. Blominmäen jätevedenpuhdistamon viemäröintijärjestelyt ajoittuvat suunnitelmakaudelle.

 

Jätevedenpuhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudella 2020 - 2022 ovat yhteensä 179,8 milj. euroa. Merkittävin investointi suunnitelmakaudella on Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke, johon on suunnitelmakaudella varattu 162,2 milj. euroa. Lisäksi Viikinmäen puhdistamon toiminnan kannalta kriittinen purkutunneliyhteys välillä Viikinmäki - Viikki kahdennetaan ja varaudutaan käynnistämään ravinteiden poistoa tehostavia investointeja suunnittelukauden lopulla.

 

Jätehuollon hankkeet keskittyvät ympäristöhaittojen minimoimiseen ja HSY:n toimipisteiden mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Jätehuollon aluepalvelulähtöisillä investoinneilla toteutetaan Sortti-asemien ja Kivikon jätepalvelukeskuksen perusparannus- ja saneeraustyöt. Talousarviovuonna jatketaan Mini-Sorttiasemiin perustuvan yhteistyön kehittämistä Kierrätyskeskuksen kanssa, jolla valmistellaan uuden konseptin mukaisten Sorttiasemien perustamista kierrätyskeskusten yhteyteen sekä Sortti-Kierrätystavaratalon toteuttamista.

Suunnitelmakaudella keskitytään biojätteen käsittelyn hajuhaittojen minimointiin ja Ekomo-toiminnan mahdollistamiseen rakentamalla muun muassa käsittelykenttiä.

 

Blominmäen jätevesilietteet käsitellään jatkossa Ämmässuolla ja niiden määrän on arvioitu lisääntyvän. Käsittelymenetelmäksi suunnitellaan pyrolyysiä, johon liittyvän koetoimintalaitoksen hankesuunnitelman hallitus päätti hyväksyä kokouksessaan 15.2.2019. Nämä kustannukset tarkentuvat urakkakilpailutuksen perusteella.

 

Muilla toimintaa tukevilla investoinneilla hankitaan jätteenkuljetuksen keräysvälineet, Seutulan alueelle toteutettavan jätteen kuljetuksen keräysvälineiden huolto- ja varastointihalli, maanhankinnat ja jätehuollon operatiiviset IT-järjestelmät.

 

Jätehuollon toimialan investointien suunnittelua vaikeuttavat viimeaikaiset lakimuutokset, joiden vaikutuksia ei ole kaikilta osin mahdollista ennakoida. Jätemäärien kehitys ja jätteiden suuntautuminen kunnalliselle palveluntarjoajalle tai yksityiselle toimijalle määräytyy jatkossa markkinapaikan ohjaamana. Syksyyn mennessä laaditaan selvityksiä mm. edellä mainituista toiminnan muutostarpeista, joilla pyritään myös investoinnein vastaamaan toimintakentän muuttumiseen.

Rahoitus

 

Perustamislainat HSY:n jäsenkunnilta ovat yhteensä 1,2 miljardia euroa, jonka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pitkäaikaista lainaa vuoden 2019 lopussa ennusteen mukaan noin 398 miljoonaa, mikäli vuoden 2019 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat vuosiennusteen mukaisesti.

 

Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä, minkä vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 378,6 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteensä noin 174,1 miljoonalla. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 602,6 miljoonaa euroa.

Lähivuosien suurista investoinneista johtuen HSY:n omavaraisuusaste heikkenee suunnitelmakausilla ollen vuoden 2022 lopussa 27,7 %, kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 29,2 %. Suunnitelmakauden ylijäämäiset tulokset kasvattavat omaa pääomaa, mutta vieraan pääoman kasvu suunniteltujen investointien rahoittamiseksi tarvittavasta ulkopuolisesta lainarahoituksesta johtuen heikentää omavaraisuutta.

Esitys lausunnoksi

HSY -kuntayhtymä on luotettava vesi- ja jätehuollon palveluiden sekä ajantasaisen seutu- ja ympäristötiedon tuottaja. Strategiset päämäärät on asetettu osuvasti vastaamaan kuntayhtymän ydintehtäviä. Korkea toimintavarmuus on yhteiskunnan toimintavarmuuden kannalta erittäin tärkeä päämäärä. Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edistämisessä HSY -kuntayhtymällä on paljon mahdollisuuksia ja se onkin ottanut sekä omassa toiminnassaan että jäsenkuntien suuntaan tässä työssä aktiivista roolia.

Vesihuollon investointitaso jatkuu suurista hankkeista johtuen korkeana ja kohtuulliset taksakorotukset eivät riitä investointien rahoittamiseen, vaan kuntayhtymä joutuu ottamaan suunnitelmakauden kaikkina vuosina lisää lainaa. Pidemmällä aikavälillä tulee tähdätä vakaan talouden tavoitteen mukaisesti rahoituksen tasapainoon niin, että myös investointimenot voitaisiin mahdollisimman paljon kattaa tulorahoituksella, kuitenkin siten, että taksojen korotukset vastaisivat korkeintaan yleisen kustannustason nousua Toiminta-alueen laajeneminen ja korkean toimintavarmuuden tavoite luonnollisesti edellyttävät investointeja verkostoon. On kuitenkin tärkeää suunnitella investointien ajoitus ja tasainen jaksottaminen suunnitelmakaudelle siten, että talouden kestävyys on huomioitu.

Tuotetun ja laskutetun vesimäärän erotus on asettunut pitkällä aikavälillä n. 20 miljoonan m3 tasolle, vastaten n. 20% tuotetusta puhtaasta vedestä. Tämän hävikin pienentämisellä ja nykyistä suuremman tuotetun veden määrän saamisella laskutuksen piiriin on myös taloudellista merkitystä.

Jätelainsäädännön kattavien muutosten vaikutukset tulee arvioida huolellisesti ja valmistella niiden toimeenpano hyvissä ajoin.

Kauniaisten kaupunki on tyytyväinen yhteistyöhön HSY:n kanssa käytännön hankkeissa. Yhteistyö on vakiintunutta ja se toimii edelleen hyvin vesihuolto- ja kadunrakennustöiden yhteensovittamisessa. Parannettavaa on vielä työmaiden sujuvuuden kannalta tärkeissä katselmuksien järjestämisessä nopealla aikataululla. Toisinaan valvojan paikalle saaminen kestää kauan ja työmaalla joudutaan odottamaan ennen seuraavaan työvaiheeseen pääsyä. HSY:n ja jäsenkuntien kesken tehty puitesopimus kuntatekniikan yhteistyöstä täsmentää menettelytapoja sekä selkeyttää kustannusjaon määrittelyä vesihuoltoinvestoinneissa. Puitesopimukseen perustuvat ja sen jälkeen laadittavana olevat lukuisat kaupunkikohtaiset erillissopimukset ovat kuitenkin raskaita ja vaikuttavat työläästi ylläpidettävältä tavalta toimia yhdessä jäsenkuntien kanssa. Toimintatapojen yhtenäistämistä kaikissa jäsenkunnissa kannattaa edelleen jatkaa, mutta rajata sopimukset määrältään minimiin.

Myös muu kuntayhtymän koordinoima yhteistyö vesihuollon kehittämissuunnitelmien, toiminta-alueiden päivityksen sekä palvelusopimusten seurannan asioissa yhdessä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken on sujunut erittäin hyvin.

YTJ:

Valiokunta päättää esittää KH:lle, että se antaisi HSY:n hallitukselle esityksen mukaisen lausunnon HSY -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2020 - 2022.

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Föregående ärende | Följande ärende Anvisning för ändringssökande Mötesärende i PDF-format