Kaupunginhallitus
Protokoll 07.09.2020/Paragraf 149

Bakgrundsmaterial

	Lausuntopyyntö HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2021-2023 sekä jätehuollon ja vesihuollon investointiohjelmista 2021-2030, määräaika 31.8.2020
	Ote pöytäkirjasta § 63 12.6.2020 HSY:n alustava toiminta- ja taloussuunntelma vuosille 2021-2023
	Alustava toiminta ja taloussuunnitelma 2021-2023 / Lausuntopyyntö HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2021-2023 sekä jätehuollon ja vesihuollon investointiohjelmista 2021-2030, määräaika 31.8.2020
	Talousmalli 2021-2030 / Lausuntopyyntö HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2021-2023 sekä jätehuollon ja vesihuollon investointiohjelmista 2021-2030, määräaika 31.8.2020
	Vesihuollon investointiohjelma 2021-2030 / Lausuntopyyntö HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2021-2023 sekä jätehuollon ja vesihuollon investointiohjelmista 2021-2030, määräaika 31.8.2020
	Jätehuollon investointiohjelma 2021-2030 / Lausuntopyyntö HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2021-2023 sekä jätehuollon ja vesihuollon investointiohjelmista 2021-2030, määräaika 31.8.2020

Yhdyskuntavaliokunta	§ 75	25.08.2020
Kaupunginhallitus	§ 149	07.09.2020

 

Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2021 - 2023 sekä vesihuollon ja jätehuollon investointiohjelmista vuosille 2021 - 2030

 

667/00.04.01/2014

 

YLKV 25.08.2020 § 75

 

Lisätiedot:

yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh. 050 304 1234

kuntatekniikkapäällikkö Jarkko Riipinen, puh. 050 382 8756

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Taustaa

HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi turvataan.

HSY:n hallitus päätti kokouksessaan 12.6.2020, kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti, pyytää 31.8.2020 mennessä jäsenkuntien lausunnot alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2021-2023.

Lisäksi HSY:n hallitus on kokouksessaan 12.6.2020 päättänyt, että vesihuollon ja jätehuollon investointiohjelmista vuosille 2021-2030 pyydetään lausunto toiminta- ja taloussuunnitelman 2021-2023 yhteydessä.

Esityslistan oheismateriaalina on lausuntopyyntö, otteet HSY:n hallituksen pöytäkirjasta, alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2021-2023, Talousmalli 2021-2030, vesihuollon investointiohjelma 2021-2030 ja jätehuollon investointiohjelma 2021-2030. Aineisto löytyy myös HSY:n internet-sivuilta osoitteesta:

www.hsy.fi/fi/tietoa-hsy/paatoksenteko/Sivut/Esityslistat- ja poytakirjat

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän strategia tarkistetaan aina hallituskauden vaihtuessa. HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman

2021 - 2023 tavoiteasetanta perustuu yhtymäkokouksen 16.11.2018 hyväksymään strategiaan 2025.

 

Voimassa oleva strategia käsittää toiminta-ajatuksen, arvot, vision vuoteen 2025 sekä seuraavat strategiset päämäärät, jotka toimivat tavoitteiden pohjana:

 

• Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä

• Korkea toimintavarmuus

• Sujuvat palvelut

• Vakaa talous

 

Yhteenveto toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2021-2023

Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa vuosille 2021-2023 tuottavuustavoitteena on ollut keskimääräinen 1,5 % vuotuinen tuottavuuden paraneminen.

Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muutokset sekä vesihuollon ja jätehuollon talousmallioletukset sekä alustavat taksamuutokset.

Yleisenä kustannustason muutoksena talousarviovuodelle 2021 on käytetty 1,3 %, ellei tarkempaa arviota menoeristä ole ollut käytettävissä. Suunnitelmavuodet 2022 ja 2023 on esitetty vuoden 2021 hintatasossa.

Vesi -ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n hallituksen toukokuussa 2020 hyväksymään uuteen 10 vuoden investointiohjelmaan.

Toiminta:

HSY:n verkostoon pumpatun veden määrän arvioidaan kasvavan hitaasti suunnittelukaudella. Vuonna 2021 tuotetun veden määrän arvioidaan olevan 96,7 miljoonaa m3 ja laskutettavan vedenmyynnin 75,6 miljoonaa m3. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän arvioidaan olevan yhteensä 142,3 miljoonaa m3, mikä tarkoittaa prosentin kasvua kuluvan vuoden ennusteeseen.

Vuonna 2021 asiakaskiinteistöillä tehdään noin 8,6 miljoonaa jäteastiatyhjennystä ja kuljetetaan jätteitä yhteensä noin 383 000 tonnia, mikä vastaa pitkälti vuoden 2020 tasoa. Jätteen energiakäyttöön Vantaan Energian jätevoimalaan toimitetaan jätteitä yhteensä 224 000 tonnia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan jätteitä yhteensä noin 344 000 tonnia, josta biojätettä 59 000 tonnia ja muita hyödynnettäviä jätteitä noin 224 000 tonnia. Vastaanotettavien maa-ainesten määräksi arvioidaan noin 78 000 tonnia.

Henkilöstö:

Henkilöstön määrällinen tarve on arvioitu voimassa olevassa henkilöstösuunnitelmassa 2020 - 2022. Yksityiskohtaisella tasolla laaditun suunnitelman mukaisesti henkilöstömäärän lasku loivenee suunnitelmakauden aikana. Vuoden 2021 keskimääräinen henkilöstömäärä on yhteensä 821,4 htv. Henkilöstömäärien toteutumat ovat jääneet suunniteltua alemmalle tasolle.

Henkilöstösuunnitelma päivitetään suunnitelmakaudelle 2021 - 2023 ja muutokset huomioidaan lopullisessa taloussuunnitelmassa syksyllä sen laadinnan yhteydessä.

Käyttötalous:

HSY:n toimintatuotot vuonna 2021 ovat 389 miljoonaa, mikä on 13,6 miljoonaa (3,6 %) enemmän vuoden 2020 ennusteeseen verrattuna. Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien muutokset sekä vesitaksoissa oletetun 1,3% inflaatiokorotuksen lisäksi 2,9% reaalikorotus. Jätehuollon myyntituottojen budjetoinnissa hintoihin on laskettu alustavasti 3,0% reaalikorotus ja inflaatiovaikutus 1,3% talousarviovuodelle 2021.

Kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti HSY perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Maksuosuudet jaetaan jäsenkuntien asukasluvun suhteessa ja Kauniaisten osuus on 1%. Kuntaosuuksilla katetaan se osuus seutu- ja ympäristötiedon tehtävien hoidosta aiheutuvista kustannuksista, jota ei voida kattaa tulosalueen muilla myyntituotoilla tai ulkopuolisella hankerahoituksella. Vuonna 2021 laskutettavat kuntaosuudet ovat 4,28 miljoonaa euroa (tilinpäätöksen mukaan 4,10 milj. vuonna 2019). Kauniaisten kuntaosuus suunnitelmakaudella on 42 863 euroa v. 2021, 45 889 euroa v.2022 ja 47 289 v.2023. Osuus on budjetoitu ympäristötoimen käyttötalousarvioon.

HSY:n toimintamenot vuonna 2021 ovat 190,0 miljoonaa euroa eli 1,2 miljoonaa (0,6 %) vähemmän vuoden 2020 ennusteeseen verrattuna. Toimintakulujen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja merkittävimmät tiedossa olevat kustannusmuutokset, kuten kemikaalikustannusten normaalia nopeampi kohoaminen sekä kertaluontoiset kustannuserät kuten pilaantuneiden maa-ainesten puhdistus Finnoossa.

Jätelain muutosten seurauksena kuljetuspalveluiden asiakkuuksien poistuminen pienentää toimintatuottoja arviolta 3,2 miljoonalla eurolla vuosien 2020-2022 aikana.

Jätehuollossa toimintakuluihin vaikuttavat mm. uuden jätelain arvioidut vaikutukset suoritemääriin, jätteenkuljetuksen käsittelyosuuden läpilaskutuksen vaiheittainen lopettaminen sekä jätevoimalan läpilaskutuksen kirjaustapa (nettokirjaus), joilla kuitenkaan ei ole tulosvaikutusta.

Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2021 on 201,3 miljoonaa (51,7%), kun se vuonna 2020 ennustetaan olevan 191,2 miljoonaa (49,7 %). Toimintakate paranee suunnitelmavuosina 2021-2022 ja on 205,6 miljoonaa (50,7 %) vuonna 2023.

Nettorahoituskulut vuonna 2021 ovat 69,7 miljoonaa, mikä on 3,5 miljoonaa vuoden 2020 ennustettua tasoa enemmän. Korkokuluista 61,3 miljoonaa euroa on jäsenkunnille perustamislainoista maksettavia korkoja. Rahoitustuottoihin on budjetoitu 1,0 miljoonan euron osinkotuotot Uudenmaan Woima Oy:ltä.

Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate paranee koko suunnitelmakauden ajan, mutta siitä huolimatta erityisesti vesihuollon investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 388,8 miljoonaa euroa toteutuvasta investointitasosta riippuen. Jätehuollon toimintatuottojen arvioidaan kasvavan talousarvio- ja suunnitelmavuosina 2022-2023. Suurimmat syyt kasvulle ovat lisääntyvät erilliskeräykset, asukasmäärän kasvu ja taksojen tarkistaminen. Jätehuollon toimialalla tulorahoitus kattaa toimialan investoinnit täysimääräisesti kaikkina suunnitelmavuosina.

Tilikauden tulos vuonna 2021 on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien vastaavien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen 19,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Jätehuollon investointivarauksen aiempaan purkamiseen liittyvien poistoerokirjausten ja vesihuollon tuloksesta maksettavien tuloverojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 18,8 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n hallituksen toukokuussa 2020 hyväksymään 10 vuoden investointiohjelmaan. Investointeja päivitetään tiedossa olevien muutoksien osalta syksyllä laadittavassa lopullisessa toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

Vuonna 2021 investoinnit ovat yhteensä 226,1 miljoonaa euroa, josta 201,0 miljoonaa on vesihuollon ja 22,8 miljoonaa jätehuollon investointeja. Muut investoinnit ovat yhteensä 2,3 milj. euroa.

Rahoitus:

Perustamislainat HSY:n jäsenkunnilta ovat yhteensä 1,1 miljardia euroa, jonka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pitkäaikaista lainaa vuoden 2020 lopussa ennusteen mukaan noin 545,6 miljoonaa, mikäli vuoden 2020 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat vuosiennusteiden mukaisesti.

Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä, minkä vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 388,8 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteensä noin 177,8 miljoonalla. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 756,6 miljoonaa euroa.

Lähivuosien suurista investoinneista johtuen HSY:n omavaraisuusaste heikkenee suunnitelmakausilla hieman, ollen vuoden 2023 lopussa 26,5 %, kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 28,4 %. Suunnitelmakauden ylijäämäiset tulokset kasvattavat omaa pääomaa, mutta vieraan pääoman kasvu suunniteltujen investointien rahoittamiseksi tarvittavasta ulkopuolisesta lainarahoituksesta johtuen heikentää omavaraisuutta.

Vesihuollon investointiohjelma 2021-2030

Vesihuollon investointiohjelma on kahden vuoden välein laadittava suunnitelma.

Investointiohjelman 2021-2030 on laadinnan pohjana ovat olleet HSY:n jäsenkuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat 2017-2026, vuonna 2018 hyväksytty vesihuollon investointistrategia, HSY:n strategia 2025 sekä syksyllä 2017 laaditut investointien tarveselvitykset. Investointien tarveselvityksiin on tehty joitakin tarkistuksia vuoden 2019 aikana.

Vesihuollon investointistrategiassa on määritelty neljä painopistettä, joiden perusteella vesihuollon investointiohjelma vuosille 2021-2030 on laadittu. Työssä on huomioitu myös HSY:n strategian mukaiset painotukset joilla HSY pyrkii järjestämään pääkaupunkiseudun asukkaille vesihuollon palvelut toimintavarmasti ja mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla.

Investointiohjelma toimii talous- ja toimintasuunnitelman valmistelun perustana. Investointiohjelman rakenne perustuu kaupunkien kehittymiseen liittyviin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja vesihuoltojärjestelmän kehittämisen ja ylläpitämisen investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit). Lisäksi investointiohjelmassa 2021-2030 on mukana kiinteistöinvestoinnit ja investoinnit irtaimeen käyttöomaisuuteen (muut investoinnit).

Suunnitelmakauden 2021- 2030 kokonaisinvestoinnit ovat 1 559 miljoonaa euroa. Investointitaso nousee edelliseen investointiohjelmaan verrattuna erityisesti verkostojen saneerausten lisäämisen, Blominmäen jätevedenpuhdistamon viivästymisen ja yksikköhintojen tarkistamisen vuoksi.

Saneerausinvestoinnit sisältävät olemassa olevien verkostojen, rakenteiden ja laitteiden korvaamiseen tai käyttöiän jatkamiseen tähtäävät investoinnit sisältäen myös kapasiteetin parantamisinvestointeja. Saneerausinvestoinnit suunnitelmakaudella ovat 755 M€, joka on 48% kokonaisinvestoinneista.

Uudisinvestoinnit sisältävät uusien verkostojen, rakenteiden ja laitteiden investoinnit sekä kapasiteetin lisäämisen. Uudisinvestoinnit suunnittelukaudella ovat 805 miljoonaa euroa, joka on 52 % kokonaisinvestoinneista.

Vesihuollon investointiohjelman laatimisen yhteydessä on investointitarpeita tarkasteltu vesihuollon talouden näkökulmasta. Pitkän ajan investointitarpeiden ja talouden samanaikaisella tarkastelulla on päädytty investointitasoon, jossa kohtuullisin taksakorotuksin voidaan turvata vesihuoltotoiminnan kehittäminen ilman, että HSY:n taloudellinen suoriutuminen vaarantuisi. Lisäksi investointikustannuksia kasvattamalla HSY pystyy parantamaan talousveden tuotannon ja jakelun sekä jäteveden keräilyn ja käsittelyn toimintavarmuutta.

Talousmallitarkastelu osoittaa investointien rahoittamisen vaativan 2,0 % reaalista taksakorotusta investointiohjelmakaudella vuoteen 2025 asti. Tämän jälkeen ei suunnittelukaudella reaalisia hintakorotuksia tarvittaisi. Näin saadaan tulorahoitusta kasvatettua kohtuulliselle tasolle ja pidettyä omavaraisuusaste lähes nykyisellä tasolla Blominmäen jäteveden puhdistamon rakentamisen aikana.

Ohjelmakausi sisältää useita merkittäviä verkostosaneeraushankkeita. Saneerataan päävesijohtoja ja niiden yhteydessä muitakin verkostoja, esim. Tattariharjuntien päävesijohdon saneeraus. Vaikutetaan vedenjakeluverkostojen vedenlaatuongelmiin, vuotavuuteen ja saadaan poistettua asbestisia vesijohtoja. Osa näistä hankkeista on laajoja aluesaneerauksia, esim. Vuosaaren aluesaneeraus. Parannetaan tunneleiden kalliorakenteita ja tunneleihin sijoittuvia verkostoja, esim. YK 139 Oulunkylän tunneli. Verkostojen saneerauksen yhteydessä eriytetään sekaviemäröintiä. Useissa hankkeissa siten, että hulevedet pystytään johtamaan mereen asti, esim. Esplanadien alueen verkostojen kehittäminen.

Viemäreiden välityskykyä parannetaan ja pienennetään viemäritulvien ja niistä aiheutuvien vahinkojen riskiä, esim. Blominmäen itäisen valuma-alueen viemäröinti.

Jätehuollon investointiohjelma 2021-2030

HSY 2025 strategialuonnoksen päämäärien ja niitä ajavien muutosvoimien perusteella on asetettu jätehuollon investointien painopistealueet, joiden pohjalta investointeja on esitetty talouden sallimissa rajoissa priorisoitavaksi.

Investointiohjelman rakenne perustuu korirakenteeseen, jossa investoinnit on jaettu kolmeen pääkokonaisuuteen ja 14 koriin. Pääkokonaisuudet ovat aluepalvelulähtöiset investoinnit, käsittelypalvelulähtöiset investoinnit ja muut investoinnit. Koreille on määritetty päämäärä, palvelutaso ja suunnittelukauden 2021 - 2030 tavoitteet. Päämäärä kuvaa pitkän aikavälin tavoitetta, johon toiminnalla pyritään. Palvelutaso kuvaa toimenpiteitä, joita päämäärän saavuttaminen edellyttää. Suunnitelmakauden tavoitteissa kuvataan lisäksi keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Aluepalvelulähtöiset investoinnit suunnitelmakaudella 2021 - 2030 ovat n. 35,0 (edellisessä investointiohjelmassa 29,4M€). Suunnitelmakauden merkittävimpiä hankkeita ovat uudentyyppisten Sortti-asemien ns. mini-Sorttien ja Sortti-kierrätystavaratalon toteuttaminen tiiviissä yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa.

Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit sisältävät jätteen käsittelyyn ja jalostamiseen sekä välivarastointiin ja loppusijoittamiseen liittyviä hankkeita. Hankkeet sisältävät sekä ylläpitoinvestointeja että kapasiteetin lisäämiseen ja ympäristönäkökohtiin perustuvia investointeja ja ne tähtäävät ympäristön tilan parantamiseen. Investoinnit vahvistavat HSY:n roolia ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijänä HSY:n strategialuonnoksen 2025 mukaisesti.

Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit jakaantuvat kahteen pääkokonaisuuteen: ympäristövaikutusten hallinta ja alueiden sekä toimintojen kehittäminen. Näihin sisältyy yhteensä 38 hankekokonaisuutta.

Ympäristövaikutusten hallinnan investoinnit suunnitelmakaudella 2021 - 2030 ovat n. 18,8 miljoonaa euroa (edellisessä investointiohjelmassa 31,1 M€). Suunnitelmakauden merkittävimpiä hankkeita ovat Ämmässuon vanhan kaatopaikan pinnan viimeistely niin, että koko kaatopaikan lopullinen tiivistysrakenne on valmis. Uuden kaatopaikan osalta toteutetaan väliaikaisia pinnan tiivistysrakenteita ympäristölupaehtojen mukaisesti.

Ympäristövaikutusten hallinnan pääkokonaisuus jakaantuu kolmeen koriin jota ovat kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen, vesien keräys ja johtaminen sekä viimeistelyrakenteet.

Alueiden ja toimintojen kehittämisen investoinnit suunnitelmakaudella 2021 - 2030 ovat n. 101,2 miljoonaa euroa (edellisessä investointiohjelmassa 100,5 M€). Merkittävimmät investoinnit liittyvät kompostointi- ja biokaasulaitosten ylläpitosaneerauksiin sekä HSY:n Blominmäen puhdistamon jätevesilietteiden käsittelyyn varautumiseen uusilla innovatiivisilla käsittelymenetelmillä esim. tuottamalla lietteistä biohiiltä.

HSY:n investointistrategiassa 2025 tavoitteena on uusiutuvan energian lisääminen ja energiaomavaraisuuden säilyttäminen. Ohjelmakaudelle suunnitellut energiainvestoinnit kohdistuvat sekä tuuli- että aurinkoenergian tuotannon lisäämiseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen toteuttamalla erilaisia jätteiden esikäsittely- ja lajitteluratkaisuja. Tuulivoimalan rakentamiseen on varauduttu vuosina 2023-2024.

Muut investoinnit sisältävät kiinteistökohtaiseen jätteenkeräykseen liittyviä kuljetuspalvelulähtöisiä investointeja ja muita jätehuollon toimintaa tukevia investointeja, joilla tähdätään asiakaspalvelun ja asukaskokemuksen sekä ympäristön tilan parantamiseen.

Muut investoinnit suunnitelmakaudella 2021 - 2030 ovat n. 27,1 milj. € (edellisessä investointiohjelmassa 21,2 milj. €). Merkittäviä investointeja kohdistuu mm. jäteastiahankintoihin, jätehuollon operatiivisiin tietojärjestelmiin sekä Sortti-asemaverkostoa ja kiertotalouden hankkeita tukevaan maahankintaan. Investointeja kohdistuu lisäksi Seutulan kehittämiseen kiertotalouden tarpeisiin. Seutulaan rakennettavan jätehuollon kuljetuspalveluiden astioiden varastointi- ja huoltohallin investointi ajoittuu myös osittain ohjelmakaudelle.

Jätehuollon investointiohjelman laatimisen yhteydessä on investointitarpeita tarkasteltu jätehuollon talouden näkökulmasta. Tavoitteena suunnittelukaudella on vakaa omavaraisuuden kasvattaminen niin, että merkittävää ylijäämää ei synny.

Ohjelmakaudella hankitaan vuosina 2020-2021 täyssähkökäyttöinen jäteauto. Kyseessä on pilottihanke, jolla kerätään kokemuksia täyssähkökäyttöisten jäteautojen käytöstä pohjoisissa olosuhteissa.

Jätehuollon velkaantuminen on taittunut viime vuosina investointitason laskun myötä ja omavaraisuusaste on noussut merkittävästi. Nousu jatkuu niin, että tarkastelujakson lopulla ylitetään 45 %:n taso.

Esitys lausunnoksi

HSY -kuntayhtymä on erittäin luotettava vesi- ja jätehuollon palveluiden sekä ajantasaisen seutu- ja ympäristötiedon tuottaja. Palvelut vastaavat toimintaympäristön muutoksiin ja ajankohtaisiin haasteisiin. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2021 - 2023 tavoitteet perustuvat voimassa olevaan strategiaan johdonmukaisesti.

Vesihuollon investointiohjelman laadinnassa on päädytty investointitasoon, jossa kohtuullisin taksakorotuksin voidaan turvata vesihuoltotoiminnan kehittäminen ja toimitusvarmuuden turvaaminen ilman, että kuntayhtymän taloudellinen suoriutuminen vaarantuisi. Silti tavoitteena tulisi olla tariffien reaalisten hinnankorotusten välttäminen sekä toiminnan tuottavuuden tasoa nostamalla 1,5 % vuosittain että mitoittamalla toiminta, etenkin investointitaso, rahoituksellisesti kestävälle tasolle.

Investointitason mitoitusta on tarkasteltu talousmallin kautta huolellisella tavalla. Vesihuollon velkaantumisen oletetaan jatkuvan aina 2020 -luvun puoliväliin asti, mutta tämän jälkeen velkamäärä alkaa hitaasti laskea. Vesihuollon talousmallitarkastelu osoittaa investointien rahoittamisen vaativan 2,0 % reaalista taksakorotusta investointiohjelmakaudella vuoteen 2025 asti. Tämän jälkeen ei suunnittelukaudella reaalisia hintakorotuksia tarvittaisi. Luultavasti vuosien mittaan syntyy kuitenkin uusia investointitarpeita, joten harkintaa hankkeiden priorisointiin tarvitaan nyt ja jatkossakin. Pidemmällä aikavälillä tulee tähdätä rahoituksen tasapainoon niin, että myös investointimenot voitaisiin mahdollisimman paljon kattaa tulorahoituksella. Lisäksi Kauniainen muistuttaa, että vesihuollon taksojen määrittelyssä tulee ottaa huomioon uusi taksarakenne sovitulla tavalla siten, että uuden hulevesitaksan eriyttäminen ei saa nostaa asiakkailta perittäviä maksuja. Vesijohtoverkoston hävikin pienentämiseksi tulee tehostaa toimenpiteitä, jotta mahdollisimman suuri määrä verkoston vedestä saataisiin laskutuksen piiriin.

Vesihuollon investointistrategiaan perustuva toiminnallinen suunnittelu, valitut painopistealueet ja niistä johdetut tavoitteet kuten vesistöön johdettavan kuormituksen edelleen pienentäminen, vedenjakelun toimintavarmuuden parantaminen ja vesihuoltoverkostojen korjausvelan hallinta saneeraustasoa nostamalla ovat erittäin kannatettavia.

Jätehuollon investointiohjelma vastaa yhteiskunnan tiukentuvia lainsäädännön vaatimuksia, mutta kuntayhtymä toimii myös aktiivisena edelläkävijänä muun kiertotalouden sekä materiaali- ja energiatehokkuuden tuntuvan lisäämisen edistämisessä toimialueellaan.

Jätehuoltotoimialan talouden suunnittelu on tehty kestävällä tavalla siten, että sen velkaantuminen on taittunut viime vuosina investointitason laskun myötä ja omavaraisuusaste on noussut. Jätehuollon talousmallitarkastelu osoittaa investointien rahoittamisen vaativan 3,0 % reaalista taksakorotusta investointiohjelmakaudella vuoteen 2025 asti. Tämän jälkeen ei suunnittelukaudella reaalisia hintakorotuksia tarvittaisi, vaan inflaation suuruinen korotus riittäisi.

Jätehuollon toimiala ennakoi kiitettävällä tavalla alan tiukentuvaa lainsäädäntöä ja yleisesti tarvetta edistää kiertotalouden päämääriä. Jätteiden sivuvirtojen hyödyntämistä pääkaupunkiseudulla tulee jatkossakin kehittää yhteistyössä palveluja tuottavien yritysten kanssa.

Seutu- ja ympäristötoimi tukee jäsenkuntia MAL-työn tausta-aineistojen kokoamisessa ja mm. ajantasaisen kasvihuonehuonekaasupäästöjen seurannan tuottamisessa.

Kauniaisten ja HSY:n välinen käytännön yhteistyö on vakiintunutta ja toimii hyvin vesihuoltoinvestointien ja kadunrakennustöiden yhteen sovittamisessa. Myös muu kuntayhtymän koordinoima yhteistyö vesihuollon kehittämissuunnitelmien, toiminta-alueiden päivityksen sekä palvelusopimusten seurannan asioissa yhdessä HSY:n ja muiden jäsenkuntien kesken sujuu hyvin.

YTJ:

Valiokunta päättää esittää KH:lle, että se antaisi HSY:n hallitukselle esityksen mukaisen lausunnon HSY -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2021-2023 sekä jätehuollon ja vesihuollon investointiohjelmista vuosille 2021-2030.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

KH 07.09.2020 § 149

HSY:n kanssa sovitun mukaisesti on lausunnolle varatussa määräajassa toimitettu sille yhdyskuntavaliokunnan lausunto ja samalla ilmoitettu, että kaupunginhallituksen antama lausunto toimitetaan KH 7.9.2020 jälkeen.

 

KJ:

KH päättää antaa HSY:n hallitukselle seuraavan lausunnon HSY -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2021-2023 sekä jätehuollon ja vesihuollon investointiohjelmista vuosille 2021-2030:

 

HSY -kuntayhtymä on erittäin luotettava vesi- ja jätehuollon palveluiden sekä ajantasaisen seutu- ja ympäristötiedon tuottaja. Palvelut vastaavat toimintaympäristön muutoksiin ja ajankohtaisiin haasteisiin. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2021 - 2023 tavoitteet perustuvat voimassa olevaan strategiaan johdonmukaisesti.

 

Vesihuollon investointiohjelman laadinnassa on päädytty investointitasoon, jossa kohtuullisin taksakorotuksin voidaan turvata vesihuoltotoiminnan kehittäminen ja toimitusvarmuuden turvaaminen ilman, että kuntayhtymän taloudellinen suoriutuminen vaarantuisi. Silti tavoitteena tulisi olla tariffien reaalisten hinnankorotusten välttäminen sekä toiminnan tuottavuuden tasoa nostamalla 1,5 % vuosittain että mitoittamalla toiminta, etenkin investointitaso, rahoituksellisesti kestävälle tasolle.

 

Investointitason mitoitusta on tarkasteltu talousmallin kautta huolellisella tavalla. Vesihuollon velkaantumisen oletetaan jatkuvan aina 2020 -luvun puoliväliin asti, mutta tämän jälkeen velkamäärä alkaa hitaasti laskea. Vesihuollon talousmallitarkastelu osoittaa investointien rahoittamisen vaativan 2,0 % reaalista taksakorotusta investointiohjelmakaudella vuoteen 2025 asti. Tämän jälkeen ei suunnittelukaudella reaalisia hintakorotuksia tarvittaisi. Luultavasti vuosien mittaan syntyy kuitenkin uusia investointitarpeita, joten harkintaa hankkeiden priorisointiin tarvitaan nyt ja jatkossakin. Pidemmällä aikavälillä tulee tähdätä rahoituksen tasapainoon niin, että myös investointimenot voitaisiin mahdollisimman paljon kattaa tulorahoituksella. Lisäksi Kauniainen muistuttaa, että vesihuollon taksojen määrittelyssä tulee ottaa huomioon uusi taksarakenne sovitulla tavalla siten, että uuden hulevesitaksan eriyttäminen ei saa nostaa asiakkailta perittäviä maksuja. Vesijohtoverkoston hävikin pienentämiseksi tulee tehostaa toimenpiteitä, jotta mahdollisimman suuri määrä verkoston vedestä saataisiin laskutuksen piiriin.

 

Vesihuollon investointistrategiaan perustuva toiminnallinen suunnittelu, valitut painopistealueet ja niistä johdetut tavoitteet kuten vesistöön johdettavan kuormituksen edelleen pienentäminen, vedenjakelun toimintavarmuuden parantaminen ja vesihuoltoverkostojen korjausvelan hallinta saneeraustasoa nostamalla ovat erittäin kannatettavia.

 

Jätehuollon investointiohjelma vastaa yhteiskunnan tiukentuvia lainsäädännön vaatimuksia, mutta kuntayhtymä toimii myös aktiivisena edelläkävijänä muun kiertotalouden sekä materiaali- ja energiatehokkuuden tuntuvan lisäämisen edistämisessä toimialueellaan.

 

Jätehuoltotoimialan talouden suunnittelu on tehty kestävällä tavalla siten, että sen velkaantuminen on taittunut viime vuosina investointitason laskun myötä ja omavaraisuusaste on noussut. Jätehuollon talousmallitarkastelu osoittaa investointien rahoittamisen vaativan 3,0 % reaalista taksakorotusta investointiohjelmakaudella vuoteen 2025 asti. Tämän jälkeen ei suunnittelukaudella reaalisia hintakorotuksia tarvittaisi, vaan inflaation suuruinen korotus riittäisi.

 

Jätehuollon toimiala ennakoi kiitettävällä tavalla alan tiukentuvaa lainsäädäntöä ja yleisesti tarvetta edistää kiertotalouden päämääriä. Jätteiden sivuvirtojen hyödyntämistä pääkaupunkiseudulla tulee jatkossakin kehittää yhteistyössä palveluja tuottavien yritysten kanssa.

 

Seutu- ja ympäristötoimi tukee jäsenkuntia MAL-työn tausta-aineistojen kokoamisessa ja mm. ajantasaisen kasvihuonekaasupäästöjen seurannan tuottamisessa.

 

Kauniaisten ja HSY:n välinen käytännön yhteistyö on vakiintunutta ja toimii hyvin vesihuoltoinvestointien ja kadunrakennustöiden yhteen sovittamisessa. Myös muu kuntayhtymän koordinoima yhteistyö vesihuollon kehittämissuunnitelmien, toiminta-alueiden päivityksen sekä palvelusopimusten seurannan asioissa yhdessä HSY:n ja muiden jäsenkuntien kesken sujuu hyvin.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.