Keskusvaalilautakunta
Protokoll 12.04.2019/Paragraf 14

Bilagor

Ennakkoäänestyksen yhteenvetotilasto, Eduskuntavaalit 2019 (KVAAL 12.4.2019)

Keskusvaalilautakunta	§ 10	10.04.2019
Keskusvaalilautakunta	§ 14	12.04.2019

 

Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen

 

326/00.00.00/2018

 

KVAAL 10.04.2019 § 10

 

Lisätiedot:

kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh. 050 354 0121

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Keskusvaalilautakunta päätti kokouksessaan 13.12.2018 (§ 18), että ennakkoäänestysasiakirjojen valmistava tarkastaminen hoidetaan keskusvaalilautakunnan sihteerin valvonnassa kaupunginkanslian henkilökunnan voimin. Ennakkoäänestysasiakirjoja ovat tarkastaneet Lena Filipsson-Korento, Karola Nyman, Monica Sonck ja Carola Hedman.

 

Yleinen ennakkoäänestys, laitosäänestys ja kotiäänestys

 

Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamisprosessiin kuuluu lähetekuorten tarkastaminen ja lajittelu äänestysalueittain, niiden avaaminen, lähetekirjeiden ja vaalikuorien tarkastaminen vaalikuoria avaamatta sekä niiden ennakkoäänestysten merkitseminen äänioikeusrekisteriin, joita ei ole sinne merkitty jo ennakkoäänestyspaikassa. Ennakkoäänestyksen päätyttyä tulostaa oikeusministeriö vaaliluettelot äänioikeusrekisterin perusteella ja toimittaa ne keskusvaalilautakunnalle.

 

Varsinaiset ratkaisut, muun muassa kaikki huomioon ottamatta jättämiset on tehtävä keskusvaalilautakunnan päätösvaltaisessa kokoonpanossa. Keskusvaalilautakunnalle tuodaan myös muut epäselvät tapaukset.

 

Keskusvaalilautakunnan päätettäväksi esitettävät ennakkoäänestykset:

 

1.Ennakkoäänestyspaikalla rekisteröidystä ennakkoäänestyksestä puuttuu vaalitoimitsijan allekirjoitus liitteestä (EI JULKINEN) 1 kohdasta a) ilmenevän äänestäjän osalta.

 

Äänestys vaikuttaa muutoin selvältä ja äänestys on siis merkitty äänioikeusrekisteriin äänestyspaikalla.

 

Koska äänestys on merkitty ennakkoäänestyspaikassa äänioikeusrekisteriin, ehdotetaan, että se hyväksytään. (Näin on tehty aikaisemminkin.)

 

2. Kauniaisissa sijaitsevassa laitoksessa tehdystä ennakkoäänestyksestä puuttuu vaalitoimikunnan puheenjohtajan allekirjoitus liitteestä 1 kohdasta b) ilmenevän äänestäjän osalta.

 

Äänestys vaikuttaa muutoin selvältä. Laitosäänestykset toimittaa kolmijäseninen vaalitoimikunta. Ko. äänestäjä on äänestyksen yhteydessä merkitty luetteloon ennakolta äänestäneistä.

 

Vaalilain 63 §:n mukaan äänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyn tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt.

 

Esille saatu selvitys viittaa vahvasti siihen, että vaalitoimikunnan puheenjohtaja on erehdyksessä vain unohtanut allekirjoittaa lähetekirjeen. Sen vuoksi ehdotetaan, että äänestys hyväksytään.

 

3. Kauniaisten keskusvaalilautakunnalle on osoitettu liitteestä 1 kohdasta c) ilmenevän äänestäjän tekemä ennakkoäänestys, vaikka äänioikeustietojärjestelmän mukaan ko. äänestäjä on äänioikeutettu Varsinais-Suomen vaalipiirissä.

 

Vastaava tilanne on liitteestä 1 kohdasta d) ilmenevän äänestäjän kohdalla, joka äänioikeustietojärjestelmän mukaan on äänioikeutettu Helsingin vaalipiirissä.

 

Vaaliohjeiden 1 mukaan on kyse sivulla 58 selostetuista virheellisesti osoitetuista lähetekirjeistä. Virheellisesti osoitettu ennakkoäänestys voidaan ohjeiden mukaan siirtää eduskuntavaaleissa toisen kunnan keskusvaalilautakunnalle vain saman vaalipiirin alueella. Koska nyt on kyse eri vaalipiireistä, ennakkoäänestyksiä ei ohjeiden mukaan tule siirtää.

 

Ohjeiden mukaisesti ehdotetaan, että nämä äänestykset jätetään huomioon ottamatta.

 

Kirjeäänestys

 

Nyt eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa käytössä oleva ulkomailla asuvia tai oleskelevia koskeva kirjeäänestys tuo mukanaan tarkastamisprosessiin uusia lisävaiheita. Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput vaalikuoriin. Tarkastamis- ja hyväksymisprosessin sujuvuuden vuoksi ehdotettiin, että kaupunginkanslian henkilökunta hoitaa myös hyväksyttävissä olevien (selvien) äänestyslippujen leimaamisen ym. ennen keskusvaalilautakunnan perjantain lakisääteistä kokousta. Keskusvaalilautakunta valtuutti kokouksessaan 13.12.2018 (§ 18) keskusvaalilautakunnan sihteerin, Gun Söderlundin, Mattias Karlssonin, Karola Nymanin, Carola Hedmanin ja Monica Sonckin käsittelemään kirjeäänestysasiakirjat OM:n vaaliohjeissa erikseen ohjeistamalla tavalla.

 

Keskusvaalilautakunnan päätettäväksi esitettävät ennakkoäänestykset:

 

1. Ranskasta saapuneessa kirjeäänestyksessä on todistajana toiminut henkilö, joka saadun selvityksen perusteella on liitteessä 1 kohdassa e) mainitun äänestäjän lapsi. Vaalilain 66 d §:n 5 momentin mukaan kirjeäänestystä toimitettaessa on samanaikaisesti oltava paikalla äänestäjän lisäksi kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä todistajana. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä ehdokas tai tämän lähisukulainen. Vaalilain 66 g §:n 2 momentin mukaan kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

 

Koska kirjeäänestyksen lähetekirjeessä on todistajana vain yksi hyväksyttävä allekirjoitus, ehdotetaan, että äänestys jätetään huomioon ottamatta.

 

2. Sveitsistä saapuneesta kirjeäänestyksestä puuttuu liitteestä 1 kohdassa f) ilmenevän äänestäjän allekirjoitus ja siten myös äänestäjän antama vakuutus.

 

Vaalilain 66 g §:n mukaan kirjeäänestys on jätettä huomioon ottamatta mm. 63 §:n 1-3 momentissa tarkoitettujen syiden vuoksi. Vaalilain 63 §:n 2 momentin 3) kohdan mukaan äänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt.

 

Koska kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuu äänestäjän allekirjoitus ja vakuutus, ehdotetaan, että äänestys jätetään huomioon ottamatta.

 

3. Saksasta saapuneessa liitteestä 1 kohdasta g) ilmenevän äänestäjän kirjeäänestyksen lähetekirjeessä ei ole mainittu todistajien syntymäaikaa, vaan ko. kohtaan on kirjoitettu äänestyspäivä.

 

Vaalilain 66 d §:n 5 momentin mukaan kirjeäänestystä toimitettaessa on samanaikaisesti oltava paikalla äänestäjän lisäksi kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä todistajana.

 

On mahdollista, että ko. iäkkään äänestäjän todistajana on toiminut täysi-ikäinen pariskunta. Koska varmuudella ei kuitenkaan voida tietää, että samanaikaisesti on ollut läsnä kaksi 18 vuotta täyttänyttä todistajaa, ehdotetaan, että äänestys jätetään huomioon ottamatta.

 

Ehdotus:

Keskusvaalilautakunta päättää hyväksyä liitteestä 1 kohdista a-b) ilmenevät äänestykset. Hyväksytyt vaalikuoret erotetaan lähetekirjeestä.

 

Keskusvaalilautakunta päättää jättää huomioon ottamatta liitteestä 1 kohdista c-g) ilmenevät äänestykset. Huomioon ottamatta jätetyt äänestykset lähetekirjeineen ja -kuorineen sekä avaamattomine vaalikuorineen liitetään pöytäkirjaan. Äänioikeusrekisteriin/vaaliluetteloon ei tehdä merkintää.

..........

 

Jäsen Antskog-Karstinen ehdotti jäsen Virkkulan kannattamana, että kohdassa g) mainittu äänestys hyväksytään, koska ei ole syytä epäillä, että todistajat olisivat alaikäisiä.

 

Suoritetussa äänestyksessä, jossa pohjaehdotusta kannattavat äänestivät "jaa" ja jäsen Antskog-Karstisen ehdotusta kannattavat äänestivät "ei", pohjaehdotus voitti äänin 3-2 (Antskog-Karstinen, Virkkula).

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

KVAAL 12.04.2019 § 14

Keskusvaalilautakunnan päätettäväksi esitettävät ennakkoäänestykset:

 

1. Kauniaisten ennakkoäänestyspaikalla rekisteröidyssä ennakkoäänestyksessä liitteestä 2 (EI JULKINEN) kohdasta h) ilmenevän äänestäjän allekirjoitus on erikoinen. Lisäksi vaalikuori oli sulkematta. Vaalikuori suljettiin jo keskusvaalilautakunnan kokouksessa 10.4.2019.

 

Asia on tarkistettu kyseiseltä vaalitoimitsijalta ja hän muistaa äänestäjän ja vakuuttaa äänestäjän itse allekirjoittaneen lähetekirjeen. Äänestys on merkitty äänioikeusrekisteriin äänestyspaikalla, mihin on tarvittu tieto äänestäjän koko henkilötunnuksesta.

 

Saadun selvityksen perusteella ehdotetaan, että äänestys hyväksytään. Vaalikuori on siinä tapauksessa erotettava lähetekirjeestä ja lisättävä 1. äänestysalueen vaalikuoriin. Koska äänestys on jo ennakkoäänestyspaikalla merkitty äänioikeusrekisteriin, ei vaadita toimenpiteitä enää sen tai vaaliluettelon suhteen.

 

2. Toisen vaalipiirin keskusvaalilautakunnalle osoitettu rekisteröimätön ääni on lähetetty edelleen Kauniaisten keskusvaalilautakunnalle, koska liitteestä kohdasta i) ilmenevä äänestäjä on äänioikeutettu Kauniaisissa. Vaaliohjeiden 1 (s. 58) mukaan on kyse niin sanotusta virheellisesti osoitetusta lähetekirjeestä, jota Vaasan keskusvaalilautakunnan ei olisi pitänyt lähettää edelleen vaain sen olisi pitänyt jättää äänestys huomioon ottamatta.

 

Ehdotetaan, että äänestys jätetään huomioon ottamatta.

 

Keskusvaalilautakunnan päätettäväksi esitettävät kirjeäänestykset:

 

1. Saapuneessa liitteestä kohdasta j) ilmenevän äänestäjän tekemässä kirjeäänestyksessä on vain yhden todistajan allekirjoitus. Vaalilain 66 d §:n 5 momentin mukaan kirjeäänestystä toimitettaessa on samanaikaisesti oltava paikalla äänestäjän lisäksi kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä todistajana. Vaalilain 66 g §:n 2 momentin mukaan kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

 

Koska kirjeäänestyksen lähetekirjeessä on vain yhden todistajan allekirjoitus, ehdotetaan, että äänestys jätetään huomioon ottamatta.

 

2. Kirjeäänestyksessä ovat todistajina toimineet henkilöt, jotka saadun selvityksen perusteella ovat liitteessä kohdassa k) mainitun äänestäjän vanhemmat. Vaalilain 66 d §:n 5 momentin mukaan kirjeäänestystä toimitettaessa on samanaikaisesti oltava paikalla äänestäjän lisäksi kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä todistajana. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä ehdokas tai tämän lähisukulainen. Vaalilain 66 g §:n 2 momentin mukaan kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

 

Koska kirjeäänestyksen lähetekirjeessä ei ole hyväksyttäviä todistajia, ehdotetaan, että äänestys jätetään huomioon ottamatta.

 

3. Kirjeäänestyksessä on toisena todistajana henkilö, jonka osoite on sama kuin liitteestä kohdasta l) ilmenevällä äänestäjällä.

 

Vaalilain 66 d §:n 5 momentin mukaan kirjeäänestyksen todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä ehdokas tai tämän lähisukulainen. VRK:n mukaan äänestäjä ei ole naimisissa. Hallintolain 28 §:n 2 momentin mukaan puolisolla tarkoitetaan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä. Vaalilaissa on kuitenkin esim. §§:ssä 17 ja 73 erikseen mainittu tätä, mitä mainintaa ei ole nyt kysymyksessä olevassa säännöksessä. Mahdollista on toki, että toinen todistaja on äänestäjän avopuoliso, mutta yhtä mahdollista on, että kyse on jostain muusta tilanteesta (esim. opiskelija-asunto, huoneistonumeron puuttuminen tms).

 

Koska varmuutta ei ole siitä, että olisi kyse avopuolisoista, ehdotetaan, että äänestys hyväksytään.

 

Vaalikuori on erotettava lähetekirjeestä ja lisättävä 3. äänestysalueen vaalikuoriin. Lisäksi äänestys on merkittävä äänioikeusrekisteriin ja vaaliluetteloon.

 

4. Kirjeäänestyksessä on toisena todistajana henkilö, jonka osoite on sama kuin liitteestä kohdasta m) ilmenevällä äänestäjällä.

 

Tapaus on muutoin identtinen kuin edellisessä kohdassa.

 

Koska varmuutta ei ole siitä, että olisi kyse avopuolisoista, ehdotetaan, että äänestys hyväksytään.

 

Vaalikuori on erotettava lähetekirjeestä ja lisättävä 3. äänestysalueen vaalikuoriin. Lisäksi äänestys on merkittävä äänioikeusrekisteriin ja vaaliluetteloon.

 

5. Kirjeäänestyksessä ovat todistajina toimineet henkilöt, jotka saadun selvityksen perusteella ovat liitteessä kohdassa n) mainitun äänestäjän vanhemmat. Vaalilain 66 d §:n 5 momentin mukaan todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä ehdokas tai tämän lähisukulainen. Vaalilain 66 g §:n 2 momentin mukaan kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

 

Koska kirjeäänestyksen lähetekirjeessä ei ole hyväksyttäviä todistajia, ehdotetaan, että äänestys jätetään huomioon ottamatta.

 

6. Kirjeäänestyksessä on toisena todistajana toiminut henkilö, joka saadun selvityksen perusteella on liitteessä kohdassa o) mainitun äänestäjän aviopuoliso. Vaalilain 66 d §:n 5 momentin mukaan todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä ehdokas tai tämän lähisukulainen. Vaalilain 66 g §:n 2 momentin mukaan kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

 

Koska kirjeäänestyksen lähetekirjeessä ei ole kaksi hyväksyttävää todistajaa, ehdotetaan, että äänestys jätetään huomioon ottamatta.

 

7. Saapuneessa liitteestä kohdasta p) ilmenevän äänestäjän tekemässä kirjeäänestyksessä on vain yhden todistajan allekirjoitus. Vaalilain 66 d §:n 5 momentin mukaan kirjeäänestystä toimitettaessa on samanaikaisesti oltava paikalla äänestäjän lisäksi kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä todistajana. Vaalilain 66 g §:n 2 momentin mukaan kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

 

Koska kirjeäänestyksen lähetekirjeessä on vain yhden todistajan allekirjoitus, ehdotetaan, että äänestys jätetään huomioon ottamatta.

 

Yleiseen ennakkoäänestykseen liittyen keskusvaalilautakunnan tietoon tuodaan seuraavat asiat:

 

-	Kauniaisten keskusvaalilautakunnalle toimitetut muille keskusvaalilautakunnille osoitetut ennakkoäänestysasiakirjat on toimitettu postiin edelleen kuljetettavaksi.
-	Kauniaisten ennakkoäänestyspaikassa äänesti yhteensä 3453 äänestäjää, joista 2385 oli kauniaislaisia. Äänestäjien määrä on noussut oltuaan kuntavaaleissa 2700 ja presidentinvaalissa 3059.
-	Keskusvaalilautakuntaan saapui vaaliluetteloiden tulostamisen jälkeen eli perjantaina 12.4.2019 yhteensä 22 hyväksyttävää ennakkoäänestystä, joita ei ollut merkitty äänioikeusrekisteriin äänestyspaikalla. Ennakkoäänestykset on tarkastamisen jälkeen merkitty äänioikeusrekisteriin ja ko. alueiden (I ja III) vaaliluetteloihin on tehty ennakkoäänestystä koskevat merkinnät.

 

Kotiäänestys: Vaalilain 46 §:n 3 momentin mukaan äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen.

 

Kotiäänestystä oli 2.4.2019 klo 16.00 mennessä pyytänyt 20 henkilöä ja lisäksi 3 omaishoitajaa oli pyytänyt saada äänestää kotiäänestyksen yhteydessä. Kaikki käyttivät äänioikeutensa. Kotiäänestystä olisi halunnut vielä 11.4.2019 puhelimitse yhteyttä ottanut henkilö, jolle ilmoitettiin, ettei enää onnistu.

 

Laitosäänestys: Kauniaisissa järjestettiin laitosäänestys Villa Bredan hoivayksikössä ja Kaunialan Sairaala Oy:ssa. Äänestäjiä oli yhteensä 119, joista kauniaislaisia 28.

 

Kirjeäänestys: Kirjeäänestyksiä on saapunut yhteensä 44, joista 34 on ollut hyväksyttyjä ja tarkastamisen jälkeen merkitty äänioikeusrekisteriin. Hyväksytyt vaalikuoret on vaalilain ja -ohjeistuksen mukaisesti avattu, leimattu ja uudelleen kuoritettu keskusvaalilautakunnan sihteerin ja kolmen muun keskusvaalilautakunnan valtuuttaman henkilön (Karola Nyman, Monica Sonck, Carola Hedman ja/tai Mattias Karlsson) toimesta/läsnäollessa. Vaalikuoret on sijoitettu äänestysalueittain muiden vaalikuorten joukkoon.

 

Keskusvaalilautakunta on 10.4.2019 jättänyt 3 kirjeäänestystä huomioon ottamatta ja 12.4.2019 käsitellään 7 kirjeäänestystä, josta 2 ehdotetään hyväksyttäväksi.

 

Luettelot ennakolta äänestäneistä liitetään pöytäkirjaan. Ennakkoäänestyksen yhteenvetotilasto liitetään pöytäkirjaan. Todettakoon, että presidentinvaalissa tuli ulkomailta äänestyksiä 257 kappaletta.

 

Liitteet

 

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kauniaislaisista äänioikeutetuista (7727) hyväksytysti ennakkoon äänesti 3071 (n. 39,74 %) äänestäjää ja vaalipäivänä 2939 äänestäjää (n. 38,04 %) eli yhteensä 6010 henkilöä (77,78 %).

 

Äänioikeutettuja kauniaislaisia on nyt kyseessä olevissa vaaleissa 7915:

I:	2369
II:	2263
III:	3283	(joista Suomessa asuvia 2343 ja ulkosuomalaisia 940)

 

Äänioikeusrekisterin mukaan ennakkoon on äänestänyt yhteensä 3274 äänioikeutettua kauniaislaista ja ennakkoäänestysprosentti on 41,35 %. Äänestysalueittain on ennakkoon rekisterin mukaan äänestänyt:

I:	1204
II:	907
III:	1163

 

Äänestysalueiden II ja III kohdalla luvut täsmäävät hyväksyttyjen vaalikuorten määrien kanssa. Äänestysalueeseen I sisältyy yksi rekisteröity ennakkoääni, jota ei olla vielä hyväksytty (edellä kohdassa h) mainittu äänestys).

 

Keskusvaalilautakunnalle 12.4.2019 klo 19.00 mennessä saapuneiden vaalikuorten määrä on yhteensä 3287 (3274+13 rekisteröimättä) kappaletta.

 

Näistä keskusvaalilautakunta on jättänyt huomioon ottamatta 5 (+ tämän päivän kokouksessa päätetyt 6) kappaletta, eli hyväksyttyjen vaalikuorten määrä on 3276.

 

Hyväksyttyjen vaalikuorten määrä on äänestysalueittain:

I:	1204	(1203 + mahdollisesti 1, jo rekisteröity)
II:	907
III:	1165	(1163 + mahdollisesti 2, rekisteröimättä)

 

Ehdotus:

Keskusvaalilautakunta hyväksyy ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastustoimet.

 

Keskusvaalilautakunta päättää hyväksyä liitteestä 2 kohdista h), l) ja m) ilmenevät äänestykset. Hyväksytyt vaalikuoret erotetaan lähetekirjeistä ja äänioikeuden käyttö merkitään kohtien l) ja m) osalta äänioikeustietojärjestelmään ja vaaliluetteloon. Kohdassa h) mainittu äänestys on jo äänestyspaikalla merkitty äänioikeustietojärjestelmään eikä sen vuoksi enää aiheuta tältä osin toimenpiteitä. Hyväksyttyjen kirjeäänestysten osalta suoritetaan leimaus ja uudelleen kuorittaminen. Hyväksytyt vaalikuoret sijoitetaan äänestysalueittain muiden ko. äänestysalueiden vaalikuorten joukkoon.

 

Keskusvaalilautakunta päättää jättää huomioon ottamatta liitteestä 2 kohdista i-k ja n-p) ilmenevät äänestykset. Huomioon ottamatta jätetyt äänestykset lähetekirjeineen ja -kuorineen sekä avaamattomine vaalikuorineen liitetään pöytäkirjaan. Äänioikeusrekisteriin/vaaliluetteloon ei tehdä merkintää.

 

Hyväksyttyjen vaalikuorten määrä on äänestysalueittain:

I:	1204
II:	907
III:	1165

 

Eli yhteensä 3276 kappaletta.

 

Liitteet

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.