Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta
Protokoll 08.06.2016/Paragraf 42

Bilagor

		Vaikutusten arviointi
		Eriävä mielipide, SOV 8.6.2016 § 42, Perusopetuksen yhtenäiskoulu (Miettinen)
		Eriävä mielipide, SOV 8.6.2016 § 42, Perusopetuksen yhtenäiskoulu (Leppänen)

Bakgrundsmaterial

	Arvio eri vaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista
	Arkkitehdin loppuraportti, Kasavuoren koulukeskuksen ja Mäntymäen koulun tilaselvitys (10.1.2016) (KH 20.1.2016)
	Kasavuoren koulukeskuksen laskentamuistio (KH 20.1.2016)
	Yhtenäinen peruskoulu -loppuraportti (KH 6.5.2015)
	Liite 1. Kustannusarvio / Yhtenäinen peruskoulu -loppuraportti (KH 6.5.2015)
	Liite 2. Tilatarve / Yhtenäinen peruskoulu -loppuraportti (KH 6.5.2015)
	Yhtenäinen peruskoulu - tausta-aineisto (KH 6.5.2015)
	Liite 13. Vaikutusarviointi / Yhtenäinen peruskoulu - tausta-aineisto (KH 6.5.2015)
	Vaihtoehto A-3 / Yhtenäiskoulu, lisäselvitys (KH 27.4.2016)
	Vaihtoehto A-4 / Yhtenäiskoulu, lisäselvitys (KH 27.4.2016)
	Arkkitehdin selvitys vaihtoehdoista A-3 ja A-4 / Yhtenäiskoulu, lisäselvitys (KH 27.4.2016)

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta	§ 38	11.05.2016
Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta	§ 42	08.06.2016

 

Perusopetuksen yhtenäiskoulu

 

498/12.00.00/2014

 

SOV 11.05.2016 § 38

 

Lisätiedot:

sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh. 09 5056 825

opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh. 09 5056 265

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Kaupunginhallitus asetti 15.4.2014 työryhmän selvittämään ja valmistelemaan yhtenäisen peruskoulun perustamista ja lukioiden toimintaedellytysten ja yhteistyön kehittämistä. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa kaupunginhallitukselle keväällä 2015 ja kaupunginhallitus käsitteli raportin kokouksessaan 6.5.2015 (§ 108). Kaupunginhallitus on käsitellyt yhtenäiskouluasiaa kokouksissaan 23.11.2015 (§ 234), 20.1.2016 (§ 5) ja 27.4.2016 (§ 77).

 

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli yhtenäiskoulua kokouksessaan 7.4.2014 (§ 23).

 

Keskustelu yhtenäiskoulusta käynnistettiin alun perin, koska suomenkieliset koulut halusivat pedagogisesti kehittää opetusta yhtenäisemmäksi kansallisten normien mukaan.

 

Perusopetuksen yhtenäiskoulu pedagogisena ratkaisuna

 

Kauniaisten peruskouluilla, Mäntymäen koululla ja Kasavuoren koululla, on pitkä perinne yhdessä tehdyistä koulun kehittämistöistä ja -projekteista. Peruskoulujen tulevaisuusohjelmat, vuosien 2011 ja 2014 opetussuunnitelmamuutokset ja vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistus on tehty koulujen välisellä yhteistyöllä.

 

Kasavuoressa ja Mäntymäellä digitaalisena oppimisympäristönä on Unelmakoulualusta. Sen kehittämistyöhön ovat osallistuneet molempien koulujen opettajat. Unelmakoulutoiminta perustuu oppilas- ja oppimiskäsitykseen, jonka koulut jakavat: oppilaalla on mahdollista löytää yksilöllinen tapansa oppia, hankkia ja työstää tietoa sekä tehdä omia tuotoksia. Opettajalla on mahdollisuus toimia oppimisprosessin ohjaajana. Molemmissa kouluissa kehitetään aktiivisesti ja monipuolisesti uudenlaisia opetusmenetelmiä vastaamaan nyky-yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin oppimiselle.

 

Uuden opetussuunnitelman mukaisen toiminnan toteuttaminen haastaa peruskouluja. 1.8.2016 käyttöön otettava opetussuunnitelma korostaa yhteisöllisyyttä, yhteistyöhön perustuvaa toimintakulttuuria ja oppilaan yhtenäistä koulupolkua. Sen tavoite on luoda oppilaalle eheä kasvun ja oppimisen jatkumo. Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan tulevaisuudessa tarvittavaa sivistystä ja laaja-alaisen osaamisen taitojen merkitystä sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä.

 

Perusopetuksen yhtenäiskoululla, joka käsittää vuosiluokat 1-9, luodaan oppilaalle ehyt oppimispolku. Siinä oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen hahmotetaan koko peruskoulun kattavana ja monipuolisena kokonaisuutena. Perusopetuksen käsittävässä yhtenäiskoulussa on mahdollista toteuttaa opetussuunnitelmaa saumattomasti siirryttäessä luokanopettajan vetoisesta opetuksesta aineopettajien opetukseen. Perusopetuksen yhtenäiskoulu antaa selkeät puitteet eri luokka-asteiden opettajien yhteistyölle ja tarpeen vaatiessa myös yhteiskäytölle opetuksessa. Yhtenäisyys mahdollistaa monipuolisen monialaisten oppimiskokonaisuuksien toimintamallin.

 

Yhtenäisessä koulussa voi käyttää sekä taloudellisia että henkilöresursseja tehokkaammin kuin erillisissä ala- ja yläkouluissa. Johtamiseen ja erityistoimintoihin jää enemmän resursseja. Perusopetuksen yhtenäiskoulun arjessa voidaan hyödyntää opettajistossa olevaa laajaa asiantuntijuutta, kun samassa koulussa työskentelee luokanopettajia, luokanopettajia aineopettajakelpoisuudella ja aineopettajia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen koulussa, jossa on vuosiluokat 1-9, on joustavaa ja opettajien oppilaantuntemus välittyy oppilaan siirtyessä seuraavalle luokka-asteelle. Huoltajille lapsen koulunkäynti yhtenäisessä peruskoulussa tarkoittaa, että kontakti lapsen opettajien kanssa luodaan jo koulupolun alkutaipaleella ja sitä jatketaan läpi lapsen koko peruskoulun. Koulupolun sirpaleisuus väistyy yhtenäisessä peruskoulussa. Perusopetuksen yhtenäiskoulu muodostaa myös hallinnollisen kokonaisuuden.

 

Vaihtoehdot

 

Työryhmän esiteltyä loppuraporttinsa kaupunginhallitus päätti pyytää koulurakentamiseen erikoistuneelta arkkitehdilta selvityksen tila- ja tilatarveratkaisuista ja niiden aiheuttamista kustannuksista, mukaan lukien Kasavuoren koulukeskuksen tilankäytön tehostamismahdollisuuksien selvittäminen. Tehtävään otettiin arkkitehti Juha Heino (Arkkitehdit Korolainen & Heino Oy), joka on mukana Kasavuoren meneillään olevassa kiinteistökorjauksessa ja laajennusrakentamisessa.

 

A-1	Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukiossa 400 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä
A-2	Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukion oppilasmäärä kasvatetaan 500:n opiskelijaan, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä
A-3	Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukiossa 450 opiskelijaa, yläkoulussa 285 oppilasta
A-4	Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukiossa 500 opiskelijaa, yläkoulussa 230 oppilasta
B(+C)	Kasavuoreen sijoitetaan yhtenäinen peruskoulu (B) ja Mäntymäkeen sijoitetaan lukio, lukiossa 500 opiskelijaa (C)
D	Mäntymäkeen sijoitetaan yhtenäinen peruskoulu ja Kasavuoreen sijoitetaan lukio

 

Kaupunginhallitus pyysi selvitystä vaihtoehdoista A-3, A-4 ja D loppuraportin valmistumisen jälkeen.'

 

Yhtenäiskoulua käsittelevät ensimmäiset laskelmat ja arviot vaihtoehdoista A-1, A-2 ja B+C (2014) tehtiin lukuvuoden 2012-2013 oppilasmääriin perustuen. Muutoksia vuonna 2014 tehtyihin laskelmiin on tullut seuraavissa kohdissa:

 

-	kauniaislaisten oppilaiden määrän kasvu
-	Kasavuoren laajennuksen toteutuminen
-	kotikuntakorvauksen suuruus 13-15 vuotiaista oppilasta
-	toiminnan kustannustaso

 

Kiinteistöihin liittyvä tarkastelu

 

Vaihtoehto A-1 (Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukiossa 400 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Laskennassa on käytetty yläkoulussa 18 opetusryhmää ja lukiossa 400 opiskelijaa sekä huomioitu opetuksen määrä. Vertailtaessa Opetushallituksen normeihin on Kasavuoressa tehdyn selvityksen mukaan riittävästi yleisopetuksen tiloja (opetustiloja, joissa ei tarvita erityistä varustusta). Sen sijaan aineopetuksen tilojen (opetustilat, joissa tarvitaan erityistä varustusta ja välineistöä esim. kuvaamataito) määrä on liian vähäinen. Aineopetustiloja tarvitaan luonnontiedon opetukseen lisää. Lisäksi kirjasto on liian pieni.

 

Selvitys esittää toimenpiteiksi väliseinien purkamista, jotta saadaan lisää 60 m²-luokkatiloja (OT3), sekä kahden yleisluokkatilan muuttamista luonnontiedeluokaksi. Pienryhmien työskentelyyn saadaan tiloja ruokalan akustiikkaa korjaamalla.

 

Vaihtoehto A-2 (Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukiossa 500 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Kuten vaihtoehto A-1:ssä on tässäkin laskennassa käytetty yläkoulussa 18 opetusryhmää ja lukiossa 500 opiskelijaa sekä huomioitu opetuksen määrä. Selvityksen mukaan lukion opiskelijamäärän kasvusta seuraa, että Kasavuoressa on liian vähän yleisopetuksen tiloja. Myös aineopetuksen tiloja ja wc-tiloja tarvitaan lisää. Lisäksi kirjasto on liian pieni.

 

Vaihtoehto A-3 (Kasavuoressa lukio 450 opiskelijaa, yläkoulussa 285 oppilasta)

 

Laskennassa on käytetty yläkoulussa 15 opetusryhmää ja lukiossa 450 opiskelijaa sekä huomioitu opetuksen määrä. Vaihtoehtojen A-1 ja A-2 tapaan vertailtaessa Opetushallituksen normeihin on Kasavuoressa tehdyn selvityksen mukaan riittävästi yleisopetuksen tiloja (opetustiloja, joissa ei tarvita erityistä varustusta). Sen sijaan aineopetuksen tilojen (opetustilat, joissa tarvitaan erityistä varustusta ja välineistöä esim. kuvaamataito) määrä on liian vähäinen. Aineopetustiloja tarvitaan luonnontiedon opetukseen kaksi lisää. Lisäksi kirjasto on liian pieni.

 

Lukio tarvitsee lisää tiloja opiskelijamäärän lisäämisen seurauksena, joten yläkoulun oppilasmäärää on vähennettävä 18 opetusryhmästä 15 ryhmään. Tilojen osalta selvitys esittää toimenpiteiksi väliseinien purkamista, jotta saadaan lisää 60 m²-luokkatiloja (OT3), sekä kahden yleisluokkatilan muuttamista luonnontiedeluokaksi. Pienryhmien työskentelyyn saadaan tiloja ruokalan akustiikkaa korjaamalla.

 

Perusopetus on ensisijaisesti kunnan omille oppilaille, joten oppilasmäärän vähennys kohdistetaan ulkopaikkakuntalaisiin. Kun Kasavuoren koulun oppilasmäärä laskee 285 oppilaaseen, voidaan yläkouluun ottaa ulkopaikkakuntalaisia oppilaita 57 nykyistä vähemmän. Kotikuntakorvaus, jonka kunta ulkopaikkakuntalaisista perusopetuksen oppilaista saa, on yläkouluikäisistä (13-16v) 10 710 €. Kasavuoren koulun opetuksen yksikkökustannus (2015) oli 9 712 €. Erotus kotikuntakorvauksen ja yksikkökustannuksen välillä on 998 €/oppilas. Perusopetuksen oppilasmäärän väheneminen vaikuttaa opetuksen tarjonnan supistumiseen ja henkilöstötarpeen pienenemiseen.

 

Vaihtoehto A-4 (Kasavuoressa lukio 500 opiskelijaa, yläkoulussa 230 oppilasta)

 

Laskennassa on käytetty yläkoulussa 12 opetusryhmää (nykyisin 18 opetusryhmää) ja lukiossa 500 opiskelijaa sekä huomioitu opetuksen määrä. Vaihtoehtojen A-1, A-2 ja A-3 tapaan vertailtaessa Opetushallituksen normeihin on Kasavuoressa tehdyn selvityksen mukaan riittävästi yleisopetuksen tiloja (opetustiloja, joissa ei tarvita erityistä varustusta). Sen sijaan aineopetuksen tilojen (opetustilat, joissa tarvitaan erityistä varustusta ja välineistöä esim. kuvaamataito) määrä on liian vähäinen. Aineopetustiloja tarvitaan luonnontiedon opetukseen kaksi lisää. Lisäksi kirjasto on liian pieni.

 

Lukio tarvitsee lisää tiloja opiskelijamäärän lisäämisen seurauksena, joten yläkoulun oppilasmäärää on vähennettävä 18 opetusryhmästä 12 ryhmään. Tilojen osalta selvitys esittää toimenpiteiksi väliseinien purkamista, jotta saadaan lisää 60 m²-luokkatiloja (OT3), sekä kahden yleisluokkatilan muuttamista luonnontiedeluokaksi. Pienryhmien työskentelyyn saadaan tiloja ruokalan akustiikkaa korjaamalla.

 

Perusopetus on ensisijaisesti kunnan omille oppilaille, joten perusopetuksen oppilasmäärän vähennys kohdistetaan ulkopaikkakuntalaisiin. Kun Kasavuoren koulun oppilasmäärä laskee n. 230 oppilaaseen, voidaan yläkouluun ottaa 114 ulkopaikkakuntalaista oppilasta nykyistä vähemmän. Kotikuntakorvaus, jonka kunta ulkopaikkakuntalaisista perusopetuksen oppilaista saa, on yläkouluikäisistä (13-16v) 10 710 €. Kasavuoren koulun opetuksen yksikkökustannus (2015) oli 9 712 €. Erotus kotikuntakorvauksen ja yksikkökustannuksen välillä on 998 €/oppilas. Perusopetuksen oppilasmäärän väheneminen vaikuttaa opetuksen tarjonnan supistumiseen ja merkittävään henkilöstötarpeen pienenemiseen.

Vaihtoehto B +C (Kasavuoressa yhtenäinen peruskoulu, Mäntymäessä lukio 500 opiskelijaa)

 

B. Kasavuoreen sijoitetaan yhtenäinen peruskoulu

 

Arkkitehdin selvitys 10.1.2016 on tehty 800 perusopetuksen oppilaalla ja lisäksi siinä on huomioitu ryhmäkoko ja opetuksen määrä. Selvityksen mukaan Kasavuoren koulukeskuksen tilat ovat riittävät perusopetuksen yhtenäiskoululle.

 

Selvitys esittää tehtäviksi toimenpiteiksi pihan ja ympäristön muutoksia: kiertoliittymä saattoliikenteen ohjaamiseksi, piha-alueiden muokkaus mm. pienten piha erikseen, lisätään pihoille leikkivälineitä. Lisäksi rakennuksessa lisätään naulakkokalusteita, pintarakenteiden ja väliseinien muutostöitä sekä ruokalan akustiikan korjaus.

 

C. Mäntymäkeen sijoitetaan lukio, lukiossa 500 opiskelijaa

 

Laskenta on tehty 500 lukio-opiskelijalla ja siinä on huomioitu opetuksen määrä. Selvityksen mukaan Mäntymäen koulun opetustilat ovat riittävät. Ruokalaan tarvitaan lisää tilaa.

 

Toimenpiteiksi esitetään teknisen työn tilojen muuttamista fysiikan ja kemian luokaksi, tekstiilityön tila biologian ja maantiedon luokaksi sekä kuvaamataidon tilan laajentamista 60 m². Lisäksi pihalta poistettaisiin leikkivälineet ja sinne lisätään pysäköintitilaa.

 

Vaihtoehto D (Mäntymäkeen sijoitetaan yhtenäinen peruskoulu, Kasavuoreen lukio)

 

Laskennassa on käytetty perusopetuksen osalta alakoulun 22 opetusryhmää/420 oppilasta ja yläkoulun 16 opetusryhmää/289 oppilasta. Lukion laskenta on tehty tuhannen lukio-opiskelijan mukaan. Laskelmissa on huomioitu opetuksen määrä ja ryhmäkoot. Opetushallituksen lukiotiloille antamat normit, joita laskennassa on hyödynnetty, loppuvat 650 opiskelijan lukioon ja siksi laskennan pohjana on käytetty 2 x 500 opiskelijan lukiota.

 

Yhtenäinen peruskoulu Mäntymäellä tarvitsee Opetushallituksen yhtenäiskoulun tilanormien mukaan tilaa 6 840hym², josta oppimisen tiloja on 3 940hym². Tilaa tarvitaan lisää sekä yleisopetukseen että aineopetukseen (mm. toinen liikuntasali, kotitaloustilat, tekninen työ, tekstiilityö). Lisäksi kirjastoa ja henkilökunnan tiloja täytyy laajentaa. Lisätilan tarve on yhteensä n. 5 000 m². Mäntymäen koulun ruokalan laajentaminen on huomioitu tässä luvussa. Lisärakentaminen vaatii kaavamuutoksen.

 

Mäntymäen piha-alueet eivät ole riittävät yhtenäiselle perusopetukselle. Lisäksi yhtenäiskoulun vaatima lisärakentaminen vähentäisi jo ennestään niukkoja välituntialueita. Kasavuoren koulukeskuksessa on opetustiloja yhteensä 3 682 m². 500 opiskelijan lukio tarvitsee n. 1 400 m² yleisopetustiloja, joita Kasavuoressa on yhteensä n. 2 000 m². Lisäksi aineopetustiloja jää käyttämättä n. 1 100 m².

 

Toinen vaihtoehto on, että Kasavuoressa on 1 000 opiskelijaa, jolloin tilojen käyttö on tehokkaampaa, mutta alueellisesti ei ole tarvetta 1 000 opiskelijan lukiolle. Näin merkittävä lukio-opiskelijamäärän kasvattaminen alueella vaatii yhteistyöneuvotteluja Espoon kanssa, sillä opiskelijamäärän kasvattamisella on vaikutusta myös Espoon lukiotoimintaan.

 

Yhteenveto kustannusarvioista

 

Investointikustannukset

 

Ensin mainittu kustannusarvio on tilaselvityksen mukainen, toinen yhdyskuntatoimen antama

 

Vaihtoehto A-1

1 140 000 / 1 685 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 400 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-2

2 870 000 / 3 885 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 500 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-3

1 140 000 / 1 685 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 450 opiskelijaa, yläkoulussa 285)

 

Vaihtoehto A-4

1 140 000 / 1 685 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 500 opiskelijaa, yläkoulussa 230)

 

Vaihtoehto B+C

1 440 000 / 2 000 000 €

(Mäntymäessä lukio 500 opiskelijaa, Kasavuoressa yhtenäiskoulu)

 

Vaihtoehto D

11 730 000 / 11 830 000 €

(Mäntymäessä yhtenäiskoulu, Kasavuoressa lukio)

 

Käyttökustannukset

 

Käyttökustannusarvioihin vaikuttaa varsinkin koulujen tilavuokrat, ruokakustannukset, henkilökuntatarve ja tietohallinto. Arvio suomenkielisen opetustoimen vuosittaisista kokonaiskäyttökustannuksista eri vaihtoehdoissa:

 

Vaihtoehto A-1

9 792 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 400 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-2

10 075 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 500 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-3

*)

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 450 opiskelijaa, yläkoulussa 285)

 

Vaihtoehto A-4

*)

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 500 opiskelijaa, yläkoulussa 230)

 

Vaihtoehto B+C

9 758 000 €

(Mäntymäessä lukio 500 opiskelijaa, Kasavuoressa yhtenäiskoulu)

 

Vaihtoehto D

10 679 000 €

(Mäntymäessä yhtenäiskoulu, Kasavuoressa lukio)

 

*) Henkilöstövaikutus yläkoulussa on niin suuri, ettei käyttökustannuksia pystytä laskemaan.

 

Arvio suomenkielisen lukio-opetuksen vuosittaisista valtionosuuksista

 

Vaihtoehtojen A-3 ja A-4 osalta laskettu myös yläkoulun osalta menetetyt kotikuntakorvaukset *).

 

Vaihtoehto A-1

2 340 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 400 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-2

2 930 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 500 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-3	2 638 000 €
	- 610 500 €

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 450 opiskelijaa, yläkoulussa 285)

 

Vaihtoehto A-4	2 930 000 €
	- 1 199 500 €

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 500 opiskelijaa, yläkoulussa 230)

 

Vaihtoehto B+C

2 930 000 €

(rakennusvaihto tehdään, lukio 500 opiskelijaa)

 

Vaihtoehto D

2 930 000 €

(Mäntymäessä yhtenäiskoulu, Kasavuoressa lukio 500 opiskelijaa)

 

*) lukion vuoden 2015 yksikköhinta 5 862 €. Yläkoulun kotikuntakorvaus 10 710 €.

 

Johtopäätökset

 

Yhtenäiskoulualoitetta on selvitetty asetetun työryhmän ja tilaselvitystä tehneen arkkitehdin toimesta. Jatkossa on otettava kantaa, kasvatetaanko lukion opiskelijamäärää, perustetaanko perusopetuksen yhtenäiskoulu ja vaihdetaanko kiinteistöjä vai ei. Tilaselvitys (KH 23.11.2015 § 234 ja KH 20.1.2016 § 5) osoittaa, että kaikki vaihtoehdot ovat tilojen puolesta toteutettavissa. Ainoastaan vaihtoehto D on sellainen, joka edellyttää kaavamuutosta ja jossa piha-alueet eivät ole vaihtoehdon mukaiseen toimintaan riittäviä. Lisäksi vaihtoehto D:n ratkaisu on hintatasoltaan huomattavan kallis. Kasavuoren koulukeskus jää D-vaihtoehdossa Kauniaisten ja ympäröivän alueen lukiotarpeisiin liian suureksi. Ikäluokkakehitys alueella mahdollistaa nykyisten tietojen mukaan 500 opiskelijan lukion Kauniaisiin. Tilaselvitys osoittaa myös sen, että joitakin muutoksia koulurakennuksissa tarvitaan joka tapauksessa (Mäntymäen ruokalan laajennus ja Kasavuoren koulukeskuksen ruokalan akustointi). Mäntymäen koulun asemakaavamuutostarkastelun yhteydessä on alustavasti selvitetty lähialueen liikenneolosuhteita ja tiedossa olevien tulevaisuuden rakennushankkeiden sekä mahdollisen koulun käyttötarkoitusmuutoksen vaikutuksia liikennemääriin. Liikennemäärien muutosten ei ennakoida olevan niin merkittäviä, että ne muodostaisivat esteen lukion sijoittumiselle Mäntymäkeen. Lukion tarpeenmukainen pysäköinti on järjestettävissä koulun pihalle. Yhtenäiskoulun sijoittaminen Mäntymäkeen aiheuttaa tarpeen henkilökunnan pysäköintitilan lisäämiseen. Lisäksi tulee huomioida oppilasmäärän kasvun mukanaan tuoma huoltajien saattoliikenteen määrän lisääntyminen.

 

A-3 ja A-4-vaihtoehdoissa henkilöstövaikutukset ovat suuria. Molemmissa vaihtoehdoissa yläkoulun opetuksen määrä vähenee merkittävästi, jonka seurauksena useamman virassa olevan opettajan opetusvelvollisuuden täyttäminen vaikeutuu tai tulee mahdottomaksi. Lisäksi perusopetuksen yläkoulun oppilasmäärän pienentäminen vähentää ulkopaikkakuntalaisten oppilaiden osuutta. Tällä on suora vaikutus opetustoimen tuloihin, Kauniaisten perusopetuksen yksikkökustannuksen ollessa pienempi kuin kotikuntakorvauksen. Opetuksen määrän vähentäminen vaikuttaa myös opetustoiminnan laatuun mm. valinnaisuuden ja kielitarjonnan supistumisen kautta. Molemmissa vaihtoehdoissa aineopetustilojen käyttöaste jää alhaiseksi ja osa näistä tiloista täytyy muuttaa yleisopetuksen tiloiksi, sillä aineopetustiloja tarvitsee erityisesti perusopetus.

 

Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaan päätöksen perusopetuksen yhtenäiskoulun perustamisesta ja koulutilojen käyttäjien vaihtamisesta kuuluu kaupungin valtuustolle.

 

KH päätti 27.4.2016 merkitä Kasavuoren koulukeskuksen ja Mäntymäen koulun tilaselvityksen ja yhtenäiskouluraportin tiedoksi ja saattaa raportit suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan käsiteltäväksi. KH pyysi lautakuntaa antamaan koulujen kehittämisselvityksistä lausuntonsa ja järjestämään yhdessä KH:n kanssa oppilaiden huoltajille kuulemistilaisuuden. Lisäksi KH totesi, että

 

-	Kauniaisiin voidaan perustaa yhtenäiskoulu, joka toimii kahdessa eri rakennuksessa,
-	lukion koon kasvattamista voidaan harkita nykyisissä tiloissa ja, että
-	koulurakennusten vaihtoon liittyy merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä.

 

Edelleen KH kehotti sivistystointa ja yhdyskuntatointa viipymättä jatkamaan Mäntymäen koulun tontin asemakaavamuutoksen sekä koulun ruokalan hanke-/investointisuunnitelman valmistelua siten, että ruokalan laajennushanke voidaan hyväksyä vuoden 2017 investointibudjettiin ja toteuttaa vuoden 2017 aikana. Ruokalan laajennus on kiireellinen toimenpide ja se pitää toteuttaa viipymättä.

 

Liite: Arvio eri vaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista

 

Oheismateriaali (ainoastaan sähköisenä):

 

-	Arkkitehdin loppuraportti, Kasavuoren koulukeskuksen ja Mäntymäen koulun tilaselvitys (jaettu KH 20.1.2016)
-	Kasavuoren koulukeskuksen laskentamuistio (jaettu KH 20.1.2016)
-	Yhtenäinen peruskoulu - loppuraportti (jaettu KH 23.11.2015)
-	Yhtenäinen peruskoulu - tausta-aineisto (jaettu KH 23.11.2015)
-	Vaihtoehto A-3
-	Vaihtoehto A-4
-	Arkkitehdin selvitys vaihtoehdoista A-3 ja A-4

 

Sivistystoimenjohtaja:SOV 11.05.2016 § 38

 

Lautakunta päättää merkitä edellä selostetun sekä esityslistan liitteenä olevan kustannusarvion tiedoksi ja päättää järjestää yhdessä KH:n kanssa kuulemistilaisuuden 17.5.2016. Kuulemistilaisuuden jälkeen lautakunta päättää osaltaan perusopetuksen yhtenäiskoulusta.

 

 

..........

 

 

Sivistystoimenjohtaja muutti päätösesitystään:

 

 

Lautakunta päättää merkitä edellä selostetun sekä esityslistan liitteenä olevan kustannusarvion tiedoksi ja päättää järjestää yhdessä KH:n kanssa kuulemistilaisuuden 23.5.2016. Kuulemistilaisuuden jälkeen lautakunta päättää osaltaan perusopetuksen yhtenäiskoulusta.

 

 

Jäsen Tikkanen ehdotti puheenjohtaja Viherluoto-Lindströmin ja jäsen Peltovirran kannattamana, että opettajille tammikuussa 2015 tehty kysely asiasta uusitaan.

 

Päätös:

 

Lautakunta päätti asiasta muutetun päätösesityksen mukaisesti ja päätti yksimielisesti tämän lisäksi, että opettajille tammikuussa 2015 asiasta tehty kysely uusitaan.

SOV 08.06.2016 § 42

KH:n ja lautakunnan yhdessä järjestämä kuulemistilaisuus pidettiin 23.5.2016 Kasavuoren koulukeskuksessa. Tilaisuuteen osallistui KH:n edustajien lisäksi lautakunnan jäseniä. Tilaisuudessa esiteltiin kaikki selvitetyt seitsemän eri vaihtoehtoa learning cafe -menetelmällä. Sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö ja rehtorit esittelivät selvitettyjä vaihtoehtoja, joita kuulemistilaisuuteen osallistuneet kommentoivat swot-analyysia hyödyntäen. Kokouksen jälkeen huoltajilta on tullut sivistystoimenjohtajalle palautetta sähköpostitse (2 viestiä 2.6.2016 mennessä). Sähköpostiviesteihin ja swot-analyysiin voi tutustua kokouksessa.

 

Opettajien kuulemista varten suomenkielisissä peruskouluissa ja lukiossa tehtiin toukokuussa 2016 sähköinen kysely samaan tapaan kuin tammikuussa 2015. Vastaajia vuonna 2015 oli perusopetuksessa 58 ja lukiossa 29. Uuteen kyselyyn vastasi 41 perusopetuksen opettajaa ja 23 lukion opettajaa. Kyselyissä käytettiin samoja kysymyksiä ja mahdollisuutta avoimiin vastauksiin. Perusopetuksen opettajista 65,9% on sitä mieltä, että yhtenäinen perusopetus tukee oppilaan oppimista, kasvua ja hyvinvointia (2015:63,8%), 24,4% ei osaa sanoa (2015: 27,6%) ja kielteisesti vastasi 9,8% (2015: 8,6%). 41,5% mielestä ala- ja yläkoulun tulisi siirtyä toimimaan samassa kiinteistössä (2015: 41,7%), 26,8€ ei osannut sanoa (2015: 31,7%) ja 31,7% kanta on kielteinen (2015: 26,7%). Lukion opettajista 91,3% kannattaa lukion siirtymistä Mäntymäen kiinteistöön (2015: 96,5%).

 

Nuorisovaltuustolta on pyydetty mahdollisia kommentteja kokoukseen 8.6. mennessä (edellinen lausunto toukokuussa 2014). Nämä esitetään kokouksessa.

 

Lukion tilanne

 

Yhtenäisen perusopetuksen koulun ratkaisulla on vaikutusta myös lukion tilanteeseen. Yhtenäinen perusopetuksen koulu on perusopetukselle ensisijaisesti pedagoginen ratkaisu, joka vaikuttaa lukionkin toimintaan. Lukiolle toiminta omana erillisenä nuorten aikuisten kouluna mahdollistaa sen itsenäisen omaleimaisuuden luomisen voimakkaammin ja tekee siitä houkuttelevamman. Lukiossa alkaa syksyllä 2016 Lukiolaisen bisneskoulu -painotus, jolla kehitetään lukion toimintaa vetovoimaisemmaksi. Lukion toimintaa muokkaavat vahvasti mm. ylioppilaskirjoitukset ja arviointiviikot, jotka rajoittavat kaikkien kiinteistöä käyttävien toimintaa. Koulun arkea värittävät oppilaiden ja opiskelijoiden erilaiset velvollisuudet, tarpeet ja koulunkäyntiin liittyvät eri käytännöt sekä lainsäädännöt.

 

Lukiokoulutus sisältää pakollisten oppiaineiden kurssien lisäksi syventäviä ja soveltavia kursseja. Lukiolle on tärkeää, että se pystyy tarjoamaan opiskelijoille eri oppiaineissa erilaisia kursseja. Oppilasmäärältään pienessä lukiossa tarjonta ja valintamahdollisuudet ovat suppeammat kuin suuremmassa lukiossa. Kasavuoren koulukeskuksen luokkatilojen vaihtelevat koot sekä isompien luokkahuoneiden riittävän määrän puute eivät anna mahdollisuutta kasvattaa lukion kokoa merkittävästi nykyisestä. Mäntymäen koulun luokkien riittävän suuri koko ja niiden määrä mahdollistaa lukion koon kasvattamisen 500 opiskelijaan. Suurempi oppilasmäärä varmistaa erityisesti vähemmän valittujen aineiden kurssien toteutumisen. Tällaisia kursseja on mm. seuraavissa oppiaineissa: lyhyet vieraat kielet, filosofia, uskonto, kuvataide ja musiikki. Mäntymäen kiinteistö lisää lukion houkuttelevuutta sijaintinsa avulla (juna-aseman läheisyys). Yhteistyö Gymnasiet Grankulla samskolanin kanssa helpottuu lyhyemmän välimatkan takia.

 

Syyslukukauden 2015 lukion opiskelijat käyttivät Mäntymäen koulua väistötilana Kasavuoressa tehtävän korjauksen takia. Väistöön osallistuivat kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ja heiltä saadun palautteen perusteella Mäntymäen tilat sopivat lukio-opiskeluun. Lukio-opiskelijat kannattavat lukion siirtymistä omaan rakennukseen Mäntymäelle.

 

Taito-ja taideaineiden opettajat ovat esittäneet kirjallisen kannanoton huolestaan opetustuntien riittävyydestä uuden tuntijaon astuessa voimaan sekä yhtenäisen peruskoulun ja lukion tuntikertymiin yhtenäiskouluselvityksiin liittyen. Kannanottoon voi tutustua kokouksessa.

 

Liite: Vaikutusten arviointi

 

Sivistystoimen johtaja:

Perusopetuksen yhtenäiskoulu on pedagoginen ratkaisu, jolla parhaiten mahdollistetaan oppilaan yhtenäinen koulupolku ja joka parhaiten vastaa perusopetus- ja lukiolakien sekä opetussuunnitelmien tavoitteisiin oppilaan yhtenäisestä perusopetuksesta. Yhtenäisessä perusopetuksessa luokanopettajien ja aineopettajien yhteistyö monipuolistaa opetusta ja koulun toimintaa sekä kasvattaa opetuksen ja kasvatuksen asiantuntijuutta. Perusopetuksen yhtenäiskoulu Kasavuoressa sekä Kauniaisten lukio Mäntymäellä on kokonaistaloudellinen ratkaisu.

 

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se puolestaan esittää kaupunginvaltuustolle suomenkieliseen opetustoimeen perustettavaksi perusopetuksen yhtenäiskoulun ja että koulu sijoittuu Kasavuoren koulukeskukseen. Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se esittää kaupunginvaltuustolle Kauniaisten lukion siirtämistä toimimaan Mäntymäen koulun kiinteistöön.

 

Perusopetuksen yhtenäiskoulun ja koulukiinteistöjen käyttäjien vaihtamisen toteutuessa lautakunta antaa virkamiehille tehtäväksi suunnitella muutoksien vaatimat tarvittavat toimenpideohjelmat ja niiden aikataulut.

 

 

..........

 

 

Kokouksessa jaettiin kuntalaisten palautteet ja 23.5. Kasavuoren koulukeskuksessa järjestetyn kuulemistilaisuuden perustella laadittu SWOT-analyysi perusopetuksen yhtenäiskoulusta.

 

 

Puheenjohtaja Viherluoto-Lindström ehdotti jäsen Nysténin ja jäsen Grönblomin kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään lausunto koulujen kehittämisselvityksistä seuraavasti:

 

 

Kaupunginhallituksen lautakunnalta pyytämä lausunto koulujen kehittämisselvityksistä

 

 

Yhtenäisestä peruskoulusta

 

 

Monet kuntalaiset ovat esittäneet huolensa sen johdosta, onko yhtenäiseen peruskouluun liittyvässä valmistelussa pohjimmiltaan kysymys perusopetuksen kustannuksella tapahtuvasta Kauniaisten lukion kehittämisestä. Lautakunta haluaakin aluksi todeta, että jos se puoltaa yhtenäistä peruskoulua, se puoltaa sitä yhtenäisen peruskoulun omien ansioiden perusteella. Perusopetuksen järjestäminen on kaupungin tärkeimpiä tehtäviä, eikä perusopetuksen kehittäminen voi olla alisteista toisen asteen koulutuksen kehittämiselle. Yhtenäistä peruskoulua koskevat päätökset on tehtävä sen pohjalta, mikä on peruskoulun pitkäjänteisen kehittämisen kannalta perustelluinta, ja Kauniaisten lukion tehtäväksi jää toimia peruskoulua koskevien päätösten asettamissa puitteissa. On kuitenkin myönteinen asia, jos perusopetuksen ehdoilla tehtävät perusopetusta koskevat päätökset ovat sellaisia, että ne edistävät myös Kauniaisten lukion toiminnan kehittämistä.

 

 

Kauniaisissa on käyty kuntalaiskeskustelua yhtenäiseen peruskouluun liittyen keväästä 2014 alkaen, ja erityisen vilkasta keskustelu on ollut tänä keväänä. Yhtenäisen peruskoulun ympärillä käytävä keskustelu on suurelta osin käsitellyt rakennusten vaihtamista. Tämä on ymmärrettävää, koska koulurakennusten vaihtamisella olisi konkreettisia vaikutuksia kauniaislaisten perheiden arkeen, ja monien huoltajien ilmaisema huoli esimerkiksi koulumatkojen pitenemisestä on hyvin ymmärrettävä. Kun tehdään päätöksiä yhtenäisestä peruskoulusta, analyysin lähtökohdan on kuitenkin oltava pedagoginen. Yhtenäinen peruskoulu on ensisijaisesti pedagoginen kysymys, ja rakennusten mahdollinen vaihtaminen on ainoastaan väline tiettyjen pedagogisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Analyysi onkin aloitettava yhtenäisen peruskoulun pedagogisten piirteiden arvioimisella, ja vasta sen jälkeen on perusteltua siirtyä keskusteluun siitä, millaisissa kouluyhteisöissä ja fyysisissä rakennuksissa yhtenäisen peruskoulun pedagogiset tavoitteet pystytään parhaiten saavuttamaan.

 

 

Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna yhtenäiseen peruskouluun liittyy useita etuja. Yhtenäinen peruskoulu tekisi kuudennen ja seitsemännen luokan välisestä siirtymästä joustavamman. Nykyisin tässä vaiheessa tapahtuu oppilaan kannalta varsin paljon muutoksia: oppilaat siirtyvät luokanopetuksesta aineopetukseen samanaikaisesti, kun myös luokka ja opettajat muuttuvat. Lisäksi kulttuuri, käytänteet ja säännöt ovat erilaisia myös lukion sisältävässä koulurakennuksessa, jonka vanhimmat opiskelijat ovat lähes 20-vuotiaita. Vaikka siirtymävaihe on ongelmaton suurimmalle osalle oppilaista, se on osalle oppilaista haastava. Onkin lähtökohtaisesti perusteltua pyrkiä luomaan mahdollisimman jatkuva oppimispolku, jonka nivelvaiheet - siirtymät perusopetukseen, seitsemännelle luokalle ja toisen asteen opintoihin - ovat mahdollisimman matalia.

 

 

Yhdessä rakennuksessa toimivan yhtenäisen peruskoulun etuihin voidaan lukea se, että samat opettajat pysyisivät oppilaiden ympärillä ensimmäisestä luokasta peruskoulun loppuun asti. Opettajat tuntisivat oppilaat hyvin jo pitkältä ajalta, mikä helpottaisi mahdollisiin ongelmiin puuttumista. Yhtenäisessä peruskoulussa työskentelisi sekä luokanopettajia, joiden koulutustausta on kasvatustieteissä, että aineopettajia, jotka usein identifioivat itsensä oman alansa asiantuntijuuden kautta. Opettajien monipuoliset koulutustaustat vaikuttaisivat myönteisesti oppilaiden osaamiseen ja kasvuun: pienimmät oppilaat hyötyisivät aineopettajien asiantuntemuksen hyödyntämisestä varhaisemmilla luokilla, kun taas luokanopettajien kasvatuksellinen ote ja pitkäaikainen kasvatussuhde olisivat eduksi vanhemmille oppilaille.

 

 

Käsitys yhtenäisen peruskoulun pedagogisista hyödyistä on laajasti jaettu. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Helsinki on vuonna 2015 linjannut, että "kaupungin järjestämä suomenkielinen perusopetus pyritään kokoamaan yhtenäisiin, vähintään kaksisarjaisiin peruskouluihin, joissa on kaikki vuosiluokat", ja Espoossa toimii tällä hetkellä 16 yhtenäistä peruskoulua. Suomen peruskouluista noin joka neljäs on yhtenäinen peruskoulu, ja kehityksen suuntaa voidaan pitää kiistattomana. Selvitystyöryhmän loppuraportin mukaan kokemukset yhtenäisistä peruskouluista ovat olleet myönteisiä kaikkien sidosryhmien näkökulmasta. Päätöksenteon kannalta kriittinen kysymys onkin, edellyttääkö peruskoulun pedagogisten hyötyjen saavuttaminen toimimista yhdessä rakennuksessa vai voidaanko ne saavuttaa, vaikka koulu toimisi useassa toimipisteessä.

 

 

Lautakunnan käsitys on, että yhtenäisen peruskoulun merkittävimmät hyödyt ovat luonteeltaan sellaisia, että ne toteutuvat parhaiten, jos ala- ja yläkoulu toimivat fyysisesti samassa rakennuksessa. Vaikka onkin olemassa lukuisia esimerkkejä useassa rakennuksessa toimivista yhtenäisistä peruskouluista, niille on usein ominaista, että yhdessä toimipisteessä toimivat esimerkiksi luokat 0-2 ja toisessa luokat 3-9. Sellaista siirtymää, jossa koulu, luokka ja opettajat muuttuvat samanaikaisesti, kun myös siirrytään luokanopetuksesta aineopetukseen, ei tällaisessa mallissa ole. Siirtymävaiheen madaltaminen koulujen välistä yhteistyötä kehittämällä on vain rajallisesti mahdollista verrattuna siihen, jos koulunkäynti jatkuisi seitsemännellä luokalla entuudestaan tutuissa tiloissa tutun henkilökunnan ympäröimänä. Samojen opettajien pysyvyys edistäisi alakoululle ominaisten sääntöjen ja käytänteiden jatkumista pidempään, jolloin myös kulttuurinen muutos peruskoulun ylemmille luokille siirryttäessä olisi vähäisempi.

 

 

Kahdessa rakennuksessa toimiminen vaikeuttaisi aineopetuksen hyödyntämisestä alemmilla luokka-asteilla. Opettajien siirtyminen koulusta toiseen aineopetuksen antamista varten on epäkäytännöllistä, koska tuntien valmistelu vie aikaa ja on osin paikkaan sidottua. Lisäksi voidaan pitää todennäköisenä, että tasokkaiden opettajien rekrytointi hankaloituisi, jos säännölliseen työnkuvaan kuuluisivat toistuvat siirtymät koulurakennusten välillä. On myös pidettävä todennäköisenä, että kahden toimipisteen mallista aiheutuva arkikohtaamisten vähäisyys tosiasiallisesti sekä vaikeuttaisi pitkäaikaisten kasvatussuhteiden syntymistä että rajoittaisi oppilastuntemuksen siirtymistä opettajien välillä. Yhteenvetona lautakunta toteaa, että se pitää yhtenäiseen peruskouluun liittyviä pedagogisia hyötyjä merkittävinä ja tavoittelemisen arvoisina. Edelleen lautakunta toteaa, että näiden pedagogisten hyötyjen saavuttamisen kannalta on perusteltua valita yhtenäisen peruskoulun lähtökohdaksi yhden toimipisteen malli (B+C).

 

 

Kasavuoren koulukeskusta voidaan toiminnallisesti pitää varsin hyvänä sijaintina yhtenäiselle peruskoululle. Kasavuoren koulukeskuksen siivet mahdollistavat sen, että eri-ikäiset oppilaat voidaan sijoittaa rakennuksen eri osiin vastaavasti kuin Mäntymäen koulussa. Monet alakoululle tärkeät liikuntapaikat, erityisesti Kasavuoren metsä, ovat lähempänä Kasavuoren koulukeskusta kuin Mäntymäkeä.

 

 

Pedagogisten näkökulmien ohella yhtenäistä peruskoulua ja yhden rakennuksen mallia (B+C) puoltaa sen kokonaistaloudellinen edullisuus. Kauniaisten kaupungin taloustilanteen ja -näkymien valossa on ilmeistä, että sivistystoimeen, kuten kunnan muihinkin toimialoihin, kohdistuu myös tulevaisuudessa merkittäviä säästöpaineita. Lukion opiskelijamäärän kasvattaminen 500 opiskelijaan tarkoittaisi merkittävää valtionosuuksien kasvua ilman vastaavia menolisäyksiä, koska lukion kasvattaminen perustuisi lähtökohtaisesti ryhmäkokojen suurentamiseen. Mikäli yhtenäiskoulun perustaminen ei edellytä yläkoulun oppilasmäärän pienentämistä, valtionosuuksien kasvu lisäisi opetustoimen vuosittaisia tuloja yli puolella miljoonalla eurolla, mikä vähentäisi paineita kohdistaa menoleikkauksia opetukseen.

 

 

Koulumatkoista

 

 

Yhtenäisen peruskoulun perustaminen Kasavuoren koulukeskukseen tarkoittaisi perusopetuksen oppilaiden koulumatkojen keskimääräistä pitenemistä. Pisimmillään oppilaiden koulumatkat pitenisivät noin 900 metrillä, mikä on pitkä lisämatka pienimmille oppilaille. Vaikka keskimääräisten koulumatkojen arvioiminen on vaikeaa, on selvää, että yhtenäiskoulun perustaminen Kasavuoreen tarkoittaisi myös keskimääräisten koulumatkojen pitenemistä. Koulumatkojen piteneminen on argumentti yhtenäistä peruskoulua vastaan ja tärkeä päätöksenteossa huomioitava näkökulma.

 

 

Vaikka yhtenäisen peruskoulun perustaminen Kasavuoren koulukeskukseen pidentäisi keskimääräisiä koulumatkoja, on kuitenkin todettava, että koulumatka esimerkiksi keskustasta Kasavuoreen ei olisi olennaisesti pidempi kuin mikä ruotsinkielisten oppilaiden koulumatka keskustasta Granhultin kouluun on. Lisäksi alakoulussa on jo pitkään ollut aamuparkki- ja iltapäiväkerhotoimintaa, joka on nykyisin erittäin suosittua: lukuvuoden 2015-2016 aikana noin sata oppilasta osallistui iltapäiväkerhotoimintaan. On perusteltua ajatella, että alakoulun aamuparkki- ja iltapäiväkerhotoiminta helpottaisi sellaisten perheiden arkea, joille yhtenäisen peruskoulun perustaminen Kasavuoren koulukeskuksen tiloihin tarkoittaisi nykyistä pidempiä koulumatkoja.

 

 

Koulumatkaa Kasavuoreen voidaan pitää yhtä turvallisena kuin koulumatkaa Mäntymäen kouluun. Esimerkiksi kaupungin keskustassa asuvan oppilaan kannalta koulumatkan turvattomimmat kohdat sijaitsevat keskustassa. Yhtenäisen peruskoulun perustaminen Kasavuoreen tarkoittaisi kahta ylimääräistä suojatien ylitystä (Torpantien ja Kasavuorentien ylitykset) sellaisen oppilaan kannalta, joka kulkisi Mäntymäen ja Kasavuoren välisen matkan Mäntymäentien hiekkatietä ja Urheilutietä pitkin. Bembölentietä pitkin kulkevalle oppilaalle koulumatka Kasavuoreen tarkoittaisi yhtä suojatien ylitystä enemmän kuin nykyisin: Mäntymäentien ylitys jäisi väliin, mutta koulumatkaan kuuluisivat Elinanpolun ja Kasavuorentien ylitykset.

 

 

Kauniaisten lukion tulevaisuudesta

 

 

Lukioiden osalta lautakunta toteaa, että on ensiarvoisen tärkeää, että Kauniaisissa on tulevaisuudessakin sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen lukio. Vaikka Kauniaisten lukion opiskelijoista noin 75 prosenttia on ulkopaikkakuntalaisia, lähes joka toinen suomenkielinen kauniaislainen lukio-opiskelija opiskelee Kauniaisten lukiossa. Lisäksi noin 40 prosenttia Kasavuoren koulun oppilaista jatkaa opintojaan Kauniaisten lukiossa. Voidaankin todeta, että Kauniaisten lukiolla on tärkeä lähilukio kauniaislaisille ja muille lähiseuduilla asuville nuorille, ja siksi on keskeistä, että sen toiminta on turvattua myös tulevaisuudessa.

 

 

Kauniaisten lukion toiminnan jatkuvuus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tästä osoituksena on esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön edellisellä hallituskaudella kaavailema lakiesitys koskien toisen asteen koulutuksen järjestämislupia. Lakiesityksen tausta-ajatuksena oli muun muassa, että alle 500 opiskelijan lukioiden toiminnan jatkumisen edellytyksenä olisi ollut niiden liittyminen osaksi suurempia yksiköitä. Lisäksi järjestämisluvan eräänä kriteerinä olisi mahdollisesti ollut "koulutuksen järjestäminen laadukkaasti ja tuloksellisesti toimintaan tulevalla valtion ja kunnan rahoituksella". Vaikka lakiesitys raukesi ja vaikka tällä hetkellä ei ole käynnissä lukioverkoston karsimiseen tähtääviä lainsäädännöllisiä uudistuksia, on perusteltua ajatella, että tulevaisuudessa sellaisten lukioiden asema on turvatumpi, joiden opiskelijamäärää on suuri ja toiminta kustannustehokasta. Kauniaisten lukio ei ole pääkaupunkiseudun lukioksi erityisen suuri eikä erityisen kustannustehokas; esimerkiksi vuonna 2014 Kauniaisten lukion opiskelijakohtaiset kustannukset olivat noin tuhat euroa korkeammat kuin keskimääräisessä suomalaisessa lukiossa. Kauniaisten lukion keskimääräiset ryhmäkoot ovat pitkään olleet yhtä suuret kuin perusopetuksen ryhmäkoot.

 

 

Kauniaisten lukion kannalta siirtymisellä Mäntymäen koulun tiloihin voidaan arvioida olevan pääasiassa myönteisiä vaikutuksia. Suuremmat tilat tarjoaisivat lukiolle mahdollisuuksia kasvattaa paitsi oppilasmäärää myös kustannustehokkuutta. Lisäksi kattavan kurssitarjonnan ylläpitäminen olisi helpompaa opiskelijamäärältään suuremmassa lukiossa. Sijainti lähempänä Gymnasiet Grankulla samskolania mahdollistaisi nykyistä tiiviimmän yhteistyön, esimerkiksi nykyistä laajemman yhteisen kurssitarjonnan, Kauniaisten suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden välillä; tämä edistäisi myös muun muassa Kauniaisten sivistystoimen kaksikielisyysohjelman tavoitteiden saavuttamista. Toisaalta oma rakennus mahdollistaisi sen, että Kauniaisten lukio pystyisi luomaan vahvemman oman identiteetin nyt, kun sillä on syksystä 2016 lähtien myös oma, yrittäjyyteen ja liiketalouteen perustuva painotus.

 

 

On vaikeaa nähdä, että Kauniaisten lukio pystyisi nykyisissä tiloissaan merkittävästi kasvattamaan opiskelijamääräänsä tai lisäämään toimintansa kustannustehokkuutta; opiskelijamäärän nostamista rajoittaa koulurakennuksen koko ja ryhmäkokojen kasvattamista tasakokoisten suurien luokkien puute. Ratkaisumallia, jossa lukion opiskelijamäärän kasvattaminen tapahtuisi yläkoulun oppilasmäärän pienentämisen kautta, ei voida pitää erityisen kannatettavana. Malleissa A-3 ja A-4 yläkoulun oppilasmäärän pienentäminen tarkoittaisi sitä, että joidenkin yläkoulun opettajien opetusvelvollisuuden täyttämisestä tulisi joko vaikeaa tai mahdotonta. Toisaalta yläkoulun oppilasmäärän pienentäminen saattaisi johtaa yläkoulun valinnaisainetarjonnan, muun muassa kielitarjonnan, kaventumiseen. Kolmanneksi Kauniaisten lukion opiskelijahankinta vaikeutuisi huomattavasti, jos yläkoulun oppilasmäärää pienennettäisiin, sillä suuri osa Kasavuoren koulun oppilaista jatkaa opintojaan Kauniaisten lukiossa. Neljänneksi mallit A-3 ja A-4 ovat taloudellisesti epäedullisia, koska espoolaisista oppilaista saatavat kotikuntakorvaukset ovat suurempia kuin Kasavuoren koulun oppilaskohtaiset kustannukset.

 

 

Yhteenvetona lautakunta toteaa, ettei se puolla sellaisia malleja (A-3 ja A-4), jotka uhkaavat johtaa virassa olevien opettajien irtisanomisiin, yläkoulun opetustarjonnan heikkenemiseen ja Kauniaisten lukion tason laskuun ja jotka ovat myös taloudellisesti kannattamattomia. Nykytilaan (A-1) sitoutuminen muodostaa merkittävän riskin Kauniaisten lukion toiminnan jatkuvuudelle. Jos kysymystä tarkastellaan yksinomaan lukion näkökulmasta, pitää lautakunta mallia B+C parhaana Kauniaisten lukion toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta. Lautakunta kuitenkin toistaa, että yhtenäinen peruskoulu on peruskoulukysymys, jota koskevan päätöksenteon on oltava itsenäistä lukiokoulutuksen kehittämisestä.

 

 

Jäsen Miettinen ehdotti jäsen Leppäsen kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi koulujen vaihdon osalta.

 

 

Jäsen Leppänen ehdotti yhtenäiskoulun perustamista sekä lukion oppilasmäärän kasvattamista nykyisin tilajärjestelyin. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

 

 

Palauttamista koskevassa äänestyksessä, jossa käsittelyn jatkamista (päätösehdotus + lautakunnan lisäys) kannattavat äänestivät "jaa" ja palautusehdotusta kannattavat "ei", käsittelyn jatkamista koskeva ehdotus voitti äänin 7-2 (Miettinen, Leppänen).

 

Päätös:

 

Perusopetuksen yhtenäiskoulu on pedagoginen ratkaisu, jolla parhaiten mahdollistetaan oppilaan yhtenäinen koulupolku ja joka parhaiten vastaa perusopetus- ja lukiolakien sekä opetussuunnitelmien tavoitteisiin oppilaan yhtenäisestä perusopetuksesta. Yhtenäisessä perusopetuksessa luokanopettajien ja aineopettajien yhteistyö monipuolistaa opetusta ja koulun toimintaa sekä kasvattaa opetuksen ja kasvatuksen asiantuntijuutta. Perusopetuksen yhtenäiskoulu Kasavuoressa sekä Kauniaisten lukio Mäntymäellä on kokonaistaloudellinen ratkaisu.

 

 

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se puolestaan esittää kaupunginvaltuustolle suomenkieliseen opetustoimeen perustettavaksi perusopetuksen yhtenäiskoulun ja että koulu sijoittuu Kasavuoren koulukeskukseen. Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se esittää kaupunginvaltuustolle Kauniaisten lukion siirtämistä toimimaan Mäntymäen koulun kiinteistöön.

 

 

Perusopetuksen yhtenäiskoulun ja koulukiinteistöjen käyttäjien vaihtamisen toteutuessa lautakunta antaa virkamiehille tehtäväksi suunnitella muutoksien vaatimat tarvittavat toimenpideohjelmat ja niiden aikataulut.

 

 

Kaupunginhallituksen lautakunnalta pyytämä lausunto koulujen kehittämisselvityksistä

 

 

Yhtenäisestä peruskoulusta

 

 

Monet kuntalaiset ovat esittäneet huolensa sen johdosta, onko yhtenäiseen peruskouluun liittyvässä valmistelussa pohjimmiltaan kysymys perusopetuksen kustannuksella tapahtuvasta Kauniaisten lukion kehittämisestä. Lautakunta haluaakin aluksi todeta, että jos se puoltaa yhtenäistä peruskoulua, se puoltaa sitä yhtenäisen peruskoulun omien ansioiden perusteella. Perusopetuksen järjestäminen on kaupungin tärkeimpiä tehtäviä, eikä perusopetuksen kehittäminen voi olla alisteista toisen asteen koulutuksen kehittämiselle. Yhtenäistä peruskoulua koskevat päätökset on tehtävä sen pohjalta, mikä on peruskoulun pitkäjänteisen kehittämisen kannalta perustelluinta, ja Kauniaisten lukion tehtäväksi jää toimia peruskoulua koskevien päätösten asettamissa puitteissa. On kuitenkin myönteinen asia, jos perusopetuksen ehdoilla tehtävät perusopetusta koskevat päätökset ovat sellaisia, että ne edistävät myös Kauniaisten lukion toiminnan kehittämistä.

 

Kauniaisissa on käyty kuntalaiskeskustelua yhtenäiseen peruskouluun liittyen keväästä 2014 alkaen, ja erityisen vilkasta keskustelu on ollut tänä keväänä. Yhtenäisen peruskoulun ympärillä käytävä keskustelu on suurelta osin käsitellyt rakennusten vaihtamista. Tämä on ymmärrettävää, koska koulurakennusten vaihtamisella olisi konkreettisia vaikutuksia kauniaislaisten perheiden arkeen, ja monien huoltajien ilmaisema huoli esimerkiksi koulumatkojen pitenemisestä on hyvin ymmärrettävä. Kun tehdään päätöksiä yhtenäisestä peruskoulusta, analyysin lähtökohdan on kuitenkin oltava pedagoginen. Yhtenäinen peruskoulu on ensisijaisesti pedagoginen kysymys, ja rakennusten mahdollinen vaihtaminen on ainoastaan väline tiettyjen pedagogisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Analyysi onkin aloitettava yhtenäisen peruskoulun pedagogisten piirteiden arvioimisella, ja vasta sen jälkeen on perusteltua siirtyä keskusteluun siitä, millaisissa kouluyhteisöissä ja fyysisissä rakennuksissa yhtenäisen peruskoulun pedagogiset tavoitteet pystytään parhaiten saavuttamaan.

 

 

Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna yhtenäiseen peruskouluun liittyy useita etuja. Yhtenäinen peruskoulu tekisi kuudennen ja seitsemännen luokan välisestä siirtymästä joustavamman. Nykyisin tässä vaiheessa tapahtuu oppilaan kannalta varsin paljon muutoksia: oppilaat siirtyvät luokanopetuksesta aineopetukseen samanaikaisesti, kun myös luokka ja opettajat muuttuvat. Lisäksi kulttuuri, käytänteet ja säännöt ovat erilaisia myös lukion sisältävässä koulurakennuksessa, jonka vanhimmat opiskelijat ovat lähes 20-vuotiaita. Vaikka siirtymävaihe on ongelmaton suurimmalle osalle oppilaista, se on osalle oppilaista haastava. Onkin lähtökohtaisesti perusteltua pyrkiä luomaan mahdollisimman jatkuva oppimispolku, jonka nivelvaiheet - siirtymät perusopetukseen, seitsemännelle luokalle ja toisen asteen opintoihin - ovat mahdollisimman matalia.

 

 

Yhdessä rakennuksessa toimivan yhtenäisen peruskoulun etuihin voidaan lukea se, että samat opettajat pysyisivät oppilaiden ympärillä ensimmäisestä luokasta peruskoulun loppuun asti. Opettajat tuntisivat oppilaat hyvin jo pitkältä ajalta, mikä helpottaisi mahdollisiin ongelmiin puuttumista. Yhtenäisessä peruskoulussa työskentelisi sekä luokanopettajia, joiden koulutustausta on kasvatustieteissä, että aineopettajia, jotka usein identifioivat itsensä oman alansa asiantuntijuuden kautta. Opettajien monipuoliset koulutustaustat vaikuttaisivat myönteisesti oppilaiden osaamiseen ja kasvuun: pienimmät oppilaat hyötyisivät aineopettajien asiantuntemuksen hyödyntämisestä varhaisemmilla luokilla, kun taas luokanopettajien kasvatuksellinen ote ja pitkäaikainen kasvatussuhde olisivat eduksi vanhemmille oppilaille.

 

 

Käsitys yhtenäisen peruskoulun pedagogisista hyödyistä on laajasti jaettu. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Helsinki on vuonna 2015 linjannut, että "kaupungin järjestämä suomenkielinen perusopetus pyritään kokoamaan yhtenäisiin, vähintään kaksisarjaisiin peruskouluihin, joissa on kaikki vuosiluokat", ja Espoossa toimii tällä hetkellä 16 yhtenäistä peruskoulua. Suomen peruskouluista noin joka neljäs on yhtenäinen peruskoulu, ja kehityksen suuntaa voidaan pitää kiistattomana. Selvitystyöryhmän loppuraportin mukaan kokemukset yhtenäisistä peruskouluista ovat olleet myönteisiä kaikkien sidosryhmien näkökulmasta. Päätöksenteon kannalta kriittinen kysymys onkin, edellyttääkö peruskoulun pedagogisten hyötyjen saavuttaminen toimimista yhdessä rakennuksessa vai voidaanko ne saavuttaa, vaikka koulu toimisi useassa toimipisteessä.

 

 

Lautakunnan käsitys on, että yhtenäisen peruskoulun merkittävimmät hyödyt ovat luonteeltaan sellaisia, että ne toteutuvat parhaiten, jos ala- ja yläkoulu toimivat fyysisesti samassa rakennuksessa. Vaikka onkin olemassa lukuisia esimerkkejä useassa rakennuksessa toimivista yhtenäisistä peruskouluista, niille on usein ominaista, että yhdessä toimipisteessä toimivat esimerkiksi luokat 0-2 ja toisessa luokat 3-9. Sellaista siirtymää, jossa koulu, luokka ja opettajat muuttuvat samanaikaisesti, kun myös siirrytään luokanopetuksesta aineopetukseen, ei tällaisessa mallissa ole. Siirtymävaiheen madaltaminen koulujen välistä yhteistyötä kehittämällä on vain rajallisesti mahdollista verrattuna siihen, jos koulunkäynti jatkuisi seitsemännellä luokalla entuudestaan tutuissa tiloissa tutun henkilökunnan ympäröimänä. Samojen opettajien pysyvyys edistäisi alakoululle ominaisten sääntöjen ja käytänteiden jatkumista pidempään, jolloin myös kulttuurinen muutos peruskoulun ylemmille luokille siirryttäessä olisi vähäisempi.

 

 

Kahdessa rakennuksessa toimiminen vaikeuttaisi aineopetuksen hyödyntämisestä alemmilla luokka-asteilla. Opettajien siirtyminen koulusta toiseen aineopetuksen antamista varten on epäkäytännöllistä, koska tuntien valmistelu vie aikaa ja on osin paikkaan sidottua. Lisäksi voidaan pitää todennäköisenä, että tasokkaiden opettajien rekrytointi hankaloituisi, jos säännölliseen työnkuvaan kuuluisivat toistuvat siirtymät koulurakennusten välillä. On myös pidettävä todennäköisenä, että kahden toimipisteen mallista aiheutuva arkikohtaamisten vähäisyys tosiasiallisesti sekä vaikeuttaisi pitkäaikaisten kasvatussuhteiden syntymistä että rajoittaisi oppilastuntemuksen siirtymistä opettajien välillä. Yhteenvetona lautakunta toteaa, että se pitää yhtenäiseen peruskouluun liittyviä pedagogisia hyötyjä merkittävinä ja tavoittelemisen arvoisina. Edelleen lautakunta toteaa, että näiden pedagogisten hyötyjen saavuttamisen kannalta on perusteltua valita yhtenäisen peruskoulun lähtökohdaksi yhden toimipisteen malli (B+C).

 

 

Kasavuoren koulukeskusta voidaan toiminnallisesti pitää varsin hyvänä sijaintina yhtenäiselle peruskoululle. Kasavuoren koulukeskuksen siivet mahdollistavat sen, että eri-ikäiset oppilaat voidaan sijoittaa rakennuksen eri osiin vastaavasti kuin Mäntymäen koulussa. Monet alakoululle tärkeät liikuntapaikat, erityisesti Kasavuoren metsä, ovat lähempänä Kasavuoren koulukeskusta kuin Mäntymäkeä.

 

 

Pedagogisten näkökulmien ohella yhtenäistä peruskoulua ja yhden rakennuksen mallia (B+C) puoltaa sen kokonaistaloudellinen edullisuus. Kauniaisten kaupungin taloustilanteen ja -näkymien valossa on ilmeistä, että sivistystoimeen, kuten kunnan muihinkin toimialoihin, kohdistuu myös tulevaisuudessa merkittäviä säästöpaineita. Lukion opiskelijamäärän kasvattaminen 500 opiskelijaan tarkoittaisi merkittävää valtionosuuksien kasvua ilman vastaavia menolisäyksiä, koska lukion kasvattaminen perustuisi lähtökohtaisesti ryhmäkokojen suurentamiseen. Mikäli yhtenäiskoulun perustaminen ei edellytä yläkoulun oppilasmäärän pienentämistä, valtionosuuksien kasvu lisäisi opetustoimen vuosittaisia tuloja yli puolella miljoonalla eurolla, mikä vähentäisi paineita kohdistaa menoleikkauksia opetukseen.

 

 

Koulumatkoista

 

 

Yhtenäisen peruskoulun perustaminen Kasavuoren koulukeskukseen tarkoittaisi perusopetuksen oppilaiden koulumatkojen keskimääräistä pitenemistä. Pisimmillään oppilaiden koulumatkat pitenisivät noin 900 metrillä, mikä on pitkä lisämatka pienimmille oppilaille. Vaikka keskimääräisten koulumatkojen arvioiminen on vaikeaa, on selvää, että yhtenäiskoulun perustaminen Kasavuoreen tarkoittaisi myös keskimääräisten koulumatkojen pitenemistä. Koulumatkojen piteneminen on argumentti yhtenäistä peruskoulua vastaan ja tärkeä päätöksenteossa huomioitava näkökulma.

 

 

Vaikka yhtenäisen peruskoulun perustaminen Kasavuoren koulukeskukseen pidentäisi keskimääräisiä koulumatkoja, on kuitenkin todettava, että koulumatka esimerkiksi keskustasta Kasavuoreen ei olisi olennaisesti pidempi kuin mikä ruotsinkielisten oppilaiden koulumatka keskustasta Granhultin kouluun on. Lisäksi alakoulussa on jo pitkään ollut aamuparkki- ja iltapäiväkerhotoimintaa, joka on nykyisin erittäin suosittua: lukuvuoden 2015-2016 aikana noin sata oppilasta osallistui iltapäiväkerhotoimintaan. On perusteltua ajatella, että alakoulun aamuparkki- ja iltapäiväkerhotoiminta helpottaisi sellaisten perheiden arkea, joille yhtenäisen peruskoulun perustaminen Kasavuoren koulukeskuksen tiloihin tarkoittaisi nykyistä pidempiä koulumatkoja.

 

 

Koulumatkaa Kasavuoreen voidaan pitää yhtä turvallisena kuin koulumatkaa Mäntymäen kouluun. Esimerkiksi kaupungin keskustassa asuvan oppilaan kannalta koulumatkan turvattomimmat kohdat sijaitsevat keskustassa. Yhtenäisen peruskoulun perustaminen Kasavuoreen tarkoittaisi kahta ylimääräistä suojatien ylitystä (Torpantien ja Kasavuorentien ylitykset) sellaisen oppilaan kannalta, joka kulkisi Mäntymäen ja Kasavuoren välisen matkan Mäntymäentien hiekkatietä ja Urheilutietä pitkin. Bembölentietä pitkin kulkevalle oppilaalle koulumatka Kasavuoreen tarkoittaisi yhtä suojatien ylitystä enemmän kuin nykyisin: Mäntymäentien ylitys jäisi väliin, mutta koulumatkaan kuuluisivat Elinanpolun ja Kasavuorentien ylitykset.

 

 

Kauniaisten lukion tulevaisuudesta

 

 

Lukioiden osalta lautakunta toteaa, että on ensiarvoisen tärkeää, että Kauniaisissa on tulevaisuudessakin sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen lukio. Vaikka Kauniaisten lukion opiskelijoista noin 75 prosenttia on ulkopaikkakuntalaisia, lähes joka toinen suomenkielinen kauniaislainen lukio-opiskelija opiskelee Kauniaisten lukiossa. Lisäksi noin 40 prosenttia Kasavuoren koulun oppilaista jatkaa opintojaan Kauniaisten lukiossa. Voidaankin todeta, että Kauniaisten lukiolla on tärkeä lähilukio kauniaislaisille ja muille lähiseuduilla asuville nuorille, ja siksi on keskeistä, että sen toiminta on turvattua myös tulevaisuudessa.

 

 

Kauniaisten lukion toiminnan jatkuvuus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tästä osoituksena on esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön edellisellä hallituskaudella kaavailema lakiesitys koskien toisen asteen koulutuksen järjestämislupia. Lakiesityksen tausta-ajatuksena oli muun muassa, että alle 500 opiskelijan lukioiden toiminnan jatkumisen edellytyksenä olisi ollut niiden liittyminen osaksi suurempia yksiköitä. Lisäksi järjestämisluvan eräänä kriteerinä olisi mahdollisesti ollut "koulutuksen järjestäminen laadukkaasti ja tuloksellisesti toimintaan tulevalla valtion ja kunnan rahoituksella". Vaikka lakiesitys raukesi ja vaikka tällä hetkellä ei ole käynnissä lukioverkoston karsimiseen tähtääviä lainsäädännöllisiä uudistuksia, on perusteltua ajatella, että tulevaisuudessa sellaisten lukioiden asema on turvatumpi, joiden opiskelijamäärää on suuri ja toiminta kustannustehokasta. Kauniaisten lukio ei ole pääkaupunkiseudun lukioksi erityisen suuri eikä erityisen kustannustehokas; esimerkiksi vuonna 2014 Kauniaisten lukion opiskelijakohtaiset kustannukset olivat noin tuhat euroa korkeammat kuin keskimääräisessä suomalaisessa lukiossa. Kauniaisten lukion keskimääräiset ryhmäkoot ovat pitkään olleet yhtä suuret kuin perusopetuksen ryhmäkoot.

 

 

Kauniaisten lukion kannalta siirtymisellä Mäntymäen koulun tiloihin voidaan arvioida olevan pääasiassa myönteisiä vaikutuksia. Suuremmat tilat tarjoaisivat lukiolle mahdollisuuksia kasvattaa paitsi oppilasmäärää myös kustannustehokkuutta. Lisäksi kattavan kurssitarjonnan ylläpitäminen olisi helpompaa opiskelijamäärältään suuremmassa lukiossa. Sijainti lähempänä Gymnasiet Grankulla samskolania mahdollistaisi nykyistä tiiviimmän yhteistyön, esimerkiksi nykyistä laajemman yhteisen kurssitarjonnan, Kauniaisten suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden välillä; tämä edistäisi myös muun muassa Kauniaisten sivistystoimen kaksikielisyysohjelman tavoitteiden saavuttamista. Toisaalta oma rakennus mahdollistaisi sen, että Kauniaisten lukio pystyisi luomaan vahvemman oman identiteetin nyt, kun sillä on syksystä 2016 lähtien myös oma, yrittäjyyteen ja liiketalouteen perustuva painotus.

 

 

On vaikeaa nähdä, että Kauniaisten lukio pystyisi nykyisissä tiloissaan merkittävästi kasvattamaan opiskelijamääräänsä tai lisäämään toimintansa kustannustehokkuutta; opiskelijamäärän nostamista rajoittaa koulurakennuksen koko ja ryhmäkokojen kasvattamista tasakokoisten suurien luokkien puute. Ratkaisumallia, jossa lukion opiskelijamäärän kasvattaminen tapahtuisi yläkoulun oppilasmäärän pienentämisen kautta, ei voida pitää erityisen kannatettavana. Malleissa A-3 ja A-4 yläkoulun oppilasmäärän pienentäminen tarkoittaisi sitä, että joidenkin yläkoulun opettajien opetusvelvollisuuden täyttämisestä tulisi joko vaikeaa tai mahdotonta. Toisaalta yläkoulun oppilasmäärän pienentäminen saattaisi johtaa yläkoulun valinnaisainetarjonnan, muun muassa kielitarjonnan, kaventumiseen. Kolmanneksi Kauniaisten lukion opiskelijahankinta vaikeutuisi huomattavasti, jos yläkoulun oppilasmäärää pienennettäisiin, sillä suuri osa Kasavuoren koulun oppilaista jatkaa opintojaan Kauniaisten lukiossa. Neljänneksi mallit A-3 ja A-4 ovat taloudellisesti epäedullisia, koska espoolaisista oppilaista saatavat kotikuntakorvaukset ovat suurempia kuin Kasavuoren koulun oppilaskohtaiset kustannukset.

 

 

Yhteenvetona lautakunta toteaa, ettei se puolla sellaisia malleja (A-3 ja A-4), jotka uhkaavat johtaa virassa olevien opettajien irtisanomisiin, yläkoulun opetustarjonnan heikkenemiseen ja Kauniaisten lukion tason laskuun ja jotka ovat myös taloudellisesti kannattamattomia. Nykytilaan (A-1) sitoutuminen muodostaa merkittävän riskin Kauniaisten lukion toiminnan jatkuvuudelle. Jos kysymystä tarkastellaan yksinomaan lukion näkökulmasta, pitää lautakunta mallia B+C parhaana Kauniaisten lukion toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta. Lautakunta kuitenkin toistaa, että yhtenäinen peruskoulu on peruskoulukysymys, jota koskevan päätöksenteon on oltava itsenäistä lukiokoulutuksen kehittämisestä.

 

 

Jäsen Miettinen ja jäsen Leppänen jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.(liitteenä)

 

 

Kaupunginhallituksen edustaja Rintamäki-Ovaska poistui kokouksesta.