Keskusvaalilautakunta
Protokoll 24.05.2019/Paragraf 23

Keskusvaalilautakunta	§ 20	22.05.2019
Keskusvaalilautakunta	§ 23	24.05.2019

 

Ennakkoäänestys- ja kirjeäänestysasiakirjojen tarkastaminen

 

327/00.00.00/2018

 

KVAAL 22.05.2019 § 20

 

Lisätiedot:

kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh. 050 354 0121

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Keskusvaalilautakunta päätti kokouksessaan 13.12.2018 (§ 18), että ennakkoäänestysasiakirjojen valmistava tarkastaminen hoidetaan keskusvaalilautakunnan sihteerin valvonnassa kaupunginkanslian henkilökunnan voimin.

 

Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamisprosessiin kuuluu lähetekuorten tarkastaminen ja lajittelu äänestysalueittain, niiden avaaminen, lähetekirjeiden ja vaalikuorien tarkastaminen vaalikuoria avaamatta sekä niiden ennakkoäänestysten merkitseminen äänioikeusrekisteriin, joita ei ole sinne merkitty jo ennakkoäänestyspaikassa.

 

Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on lisäksi vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput vaalikuoriin. Tarkastamis- ja hyväksymisprosessin sujuvuuden vuoksi ehdotettiin, että kaupunginkanslian henkilökunta hoitaa myös hyväksyttävissä olevien (selvien) äänestyslippujen leimaamisen ym. ennen keskusvaalilautakunnan perjantain lakisääteistä kokousta. Keskusvaalilautakunta valtuutti kokouksessaan 13.12.2018 (§ 18) keskusvaalilautakunnan sihteerin, Gun Söderlundin, Mattias Karlssonin, Karola Nymanin, Carola Hedmanin ja Monica Sonckin käsittelemään kirjeäänestysasiakirjat OM:n vaaliohjeissa erikseen ohjeistamalla tavalla.

 

Varsinaiset ratkaisut, muun muassa kaikki huomioon ottamatta jättämiset on tehtävä keskusvaalilautakunnan päätösvaltaisessa kokoonpanossa. Keskusvaalilautakunnalle tuodaan myös muut epäselvät tapaukset.

 

Keskusvaalilautakunnan päätettäväksi esitettävät ennakkoäänestykset:

 

1)

Kirjeäänestyksessä on todistajana toiminut henkilö, joka saadun selvityksen perusteella on liitteessä kohdassa 1) mainitun äänestäjän aviopuoliso. Vaalilain 66 d §:n 5 momentin mukaan kirjeäänestystä toimitettaessa on samanaikaisesti oltava paikalla äänestäjän lisäksi kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä todistajana. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä ehdokas tai tämän lähisukulainen. Vaalilain 66 g §:n 2 momentin mukaan kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

 

Koska kirjeäänestyksen lähetekirjeessä on todistajana vain yksi hyväksyttävä allekirjoitus, ehdotetaan, että äänestys jätetään huomioon ottamatta.

 

2)

Ulkomailta saapuneesta rekisteröimättömästä ennakkoäänestyksestä puuttuu äänestäjän allekirjoitus. Vaalilain 63 §:n mukaan äänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt.

 

Vaaliohjeissa mainittujen oikeustapausten perusteella (s. 58-59) ehdotetaan, että äänestys jätetään huomioon ottamatta.

 

3)

Europarlamenttivaalien kirjeäänestyksen lähetekirjeessä on äänestyspäiväksi merkitty 31.3.2019, eli ennen kuin ehdokasnumerot oli annettu. Äänestys vaikuttaa kuitenkin muutoin olevan kunnossa ja postileiman päivämäärä on 13.5.2019. Vaaliohjeiden mukaan (s. 74) jokin vähäinen tai epäolennainen puutteellisuus lähetekirjeessä ei välttämättä aiheuta huomioon ottamatta jättämistä.

 

Pelkästään päiväystä koskevaa virhettä voidaan katsoa niin epäolennaiseksi seikaksi, ettei se yksistään aiheuta huomioon ottamatta jättämistä. Sen vuoksi ehdotetaan, että äänestys hyväksytään ja merkitään äänioikeustietojärjestelmään.

 

Muuta:

Todettakoon lisäksi, että keskusvaalilautakunnalle on muiden EU-vaalien kirjeäänestysten seassa saapunut eduskuntavaaleihin kuuluva kirjeäänestys, joka vasta avaamisen jälkeen huomattiin annetun eduskuntavaaleissa (lomakkeen, päiväyksen ja postileiman perusteella). Eduskuntavaalien vaaliohjeiden mukaan lähetekirje jätetään huomioon ottamatta ja arkistoidaan, kunnes seuraavat eduskuntavaalit on toimitettu. Kirjeäänestys siirretään eduskuntavaalien asiakirjojen yhteyteen.

 

Kauniaisten ennakkoäänestyspaikassa kävi 21.5.2019 äänestäjä aikeissa äänestää EU-vaaleissa. Äänestyslipun leimaamisen jälkeen äänioikeustietojärjestelmä kuitenkin ilmoitti, että äänestäjä oli jo äänestänyt 16.5.2019 Espoossa. Varsin iäkäs äänestäjä väitti, että oli unohtanut/ei muistanut tätä. Äänestäjä oli yksin paikalla ilman avustajaa.

 

Rikoslain 14 luvun 3 §:n se joka yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä äänestää ilman äänioikeutta, toisen nimissä tai useamman kuin yhden kerran, on tuomittava vilpillisestä äänestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

 

Presidentinvaalissa 2012 keskusvaalilautakunta teki tutkintapyynnön kahdesti äänestämisestä. Eräs todennäköisesti laitoksessa äänestänyt henkilö äänesti kahteen kertaan. Asia ilmeni toisen ennakkoäänestyksen saavuttua. 30.1.2012 saapui käsin kirjoitettu lähetekirje, joka ollessaan kunnossa merkittiin ääni oikeusrekisteriin. 1.2.2012 saapui toinen käsin kirjoitettu lähetekirje saman äänestäjän tiedoilla, jota ei siis enää voitu merkitä rekisteriin. Äänestykset oli toimitettu 25.1.2012 ja 30.1.2012. Käsialan perusteella oli voinut olla samasta henkilöstä kyse, vaikkei käsiala ollutkaan ihan samannäköinen molemmassa lähetekirjeessä. Vaalitoimitsija lienee kummassakin ollut sama, mutta asiaa ei sen kummemmin voitu tarkistaa koska paikkakunta ei ollut tiedossa. Keskusvaalilautakunta päätti 1.2.2012 (§ 14) jättää jälkimmäisen ennakkoäänestyksen huomioon ottamatta sekä päätti äänestyksen (3-2) jälkeen ilmoittaa asiasta poliisille. Tutkintapyyntö tehtiin vaalien jälkeen, mutta sen jälkeen asiasta ei kuulunut mitään.

 

Erona tässä tapauksessa on siis se, että nyt kyse on pelkästä, mahdollisesti viattomasta, yrityksestä.

 

Ehdotus:

Keskusvaalilautakunta päättää jättää huomioon ottamatta liitteestä kohdista 1-2 ilmenevät äänestykset. Huomioon ottamatta jätetyt äänestykset lähetekirjeineen ja -kuorineen sekä avaamattomine vaalikuorineen liitetään pöytäkirjaan. Äänioikeusrekisteriin/vaaliluetteloon ei tehdä merkintää.

 

Keskusvaalilautakunta päättää hyväksyä liitteestä kohdasta 3 ilmenevän äänestyksen ja merkitä se äänioikeustietojärjestelmään ja tarvittaessa myös vaaliluetteloon.

 

Keskusvaalilautakunta päättää jättää tutkintapyynnön jättämistä koskevan asian pöydälle seuraavaan kokoukseen.

..........

 

Esittelijä muutti päätösehdotustaan tutkintapyynnön jättämistä koskevan asian osalta ja ehdotti, että tässä tapauksessa ei tehdä tutkintapyyntöä.

 

Päätös:

Keskusvaalilautakunta päätti jättää huomioon ottamatta liitteestä kohdista 1-2 ilmenevät äänestykset. Huomioon ottamatta jätetyt äänestykset lähetekirjeineen ja -kuorineen sekä avaamattomine vaalikuorineen liitetään pöytäkirjaan. Äänioikeusrekisteriin/vaaliluetteloon ei tehdä merkintää.

 

Keskusvaalilautakunta päätti hyväksyä liitteestä kohdasta 3 ilmenevän äänestyksen ja merkitä se äänioikeustietojärjestelmään ja tarvittaessa myös vaaliluetteloon.

 

Keskusvaalilautakunta päätti olla tekemättä tutkintapyyntöä.

 

KVAAL 24.05.2019 § 23

Ennakkoäänestyksiä ovat tarkastaneet keskusvaalilautakunnan sihteerin kanssa Karola Nyman, Monica Sonck, Stella Vuorio ja Carola Hedman. Kirjeäänestykset on leimattu ja uudelleen kuoritettu sekä keskusvaalilautakunnan kokouksessa 22.5.2019 että kaupunginkansliassa keskusvaalilautakunnan sihteerin toimesta Karola Nymanin, Monica Sonckin ja Carola Hedmanin läsnä ollessa. Hyväksytyt vaalikuoret on sijoitettu äänestysalueittain muiden vaalikuorten joukkoon.

 

Yleiseen ennakkoäänestykseen liittyen keskusvaalilautakunnan tietoon tuodaan seuraavat asiat:

 

-	Kauniaisten keskusvaalilautakunnalle toimitetut muille keskusvaalilautakunnille osoitetut ennakkoäänestysasiakirjat on toimitettu postiin edelleen kuljetettavaksi.
-	Kauniaisten ennakkoäänestyspaikassa äänesti yhteensä 2679 äänestäjää, joista 1932 oli kauniaislaisia. Äänestäjien määrä oli eduskuntavaaleissa 3454, presidentinvaalissa 3064 ja kuntavaaleissa 2701.
-	Keskusvaalilautakuntaan saapui vaaliluetteloiden tulostamisen jälkeen eli perjantaina 24.5.2019 yhteensä 3 hyväksyttävää ennakkoäänestystä, joita ei ollut merkitty äänioikeusrekisteriin äänestyspaikalla. Ennakkoäänestykset on tarkastamisen jälkeen merkitty äänioikeusrekisteriin ja ko. alueiden (I, II ja III) vaaliluetteloihin on tehty ennakkoäänestystä koskevat merkinnät.

 

Kotiäänestys: Vaalilain 46 §:n 3 momentin mukaan äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen.

 

Kotiäänestystä oli 14.5.2019 klo 16.00 mennessä pyytänyt 17 kotiäänestäjää ja lisäksi 5 omaishoitajaa oli pyytänyt saada äänestää kotiäänestyksen yhteydessä. Kotiäänestykseen ilmoittautuneista 15 äänesti kotona ja omaishoitajista 3.

 

Laitosäänestys: Kauniaisissa järjestettiin laitosäänestys Villa Bredan hoivayksikössä ja Kaunialan Sairaala Oy:ssa. Äänestäjiä oli yhteensä 77, joista kauniaislaisia 18.

 

Kirjeäänestys: EU-vaalien kirjeäänestyksiä on saapunut yhteensä 22, joista 21 on ollut hyväksyttyjä ja tarkastamisen jälkeen merkitty äänioikeusrekisteriin.

 

Keskusvaalilautakunta on 22.5.2019 jättänyt 1 ulkomailla suoritetun äänestyksen ja 1 kirjeäänestyksen huomioon ottamatta. Hyväksyttyjen ulkomailla annettujen äänestysten (ulkomaan ennakkoäänestys ja kirjeäänestys) määrä on 128. Eduskuntavaaleissa vastaava luku oli 295 ja presidentinvaalissa 257 kappaletta.

 

Luettelot ennakolta äänestäneistä liitetään pöytäkirjaan. Ennakkoäänestyksen yhteenvetotilasto liitetään pöytäkirjaan.

 

Liitteet

 

Ennakkoon äänestäneet:

Vuoden 2014 EU-vaaleissa kauniaislaisista äänioikeutetuista (7443) ennakkoon äänesti hyväksytysti 2377 (n. 31,9 %) ja vaalipäivänä 2496 (n. 33,5 %) eli yhteensä 4873 henkilöä (n. 65,5 %).

 

Äänioikeutettuja kauniaislaisia on nyt kyseessä olevissa vaaleissa 7882:

I:	2389
II:	2264
III:	3229	(joista ulkomailla asuvia 883)

 

Äänioikeusrekisterin mukaan ennakkoon on äänestänyt yhteensä 2617 äänioikeutettua kauniaislaista ja ennakkoäänestysprosentti on n. 33,2 %. Äänestysalueittain on ennakkoon rekisterin mukaan äänestänyt:

I:	1004
II:	765
III:	848	(joista ulkomailla asuvia 116)

 

Keskusvaalilautakunnalle 23.5.2019 klo 19.00 mennessä saapuneiden ja sille kuuluvien EU-vaalien vaalikuorten määrä on yhteensä 2619 kappaletta, joista rekisteriin on merkitty 2617 kpl.

 

Vaalikuorten määrä on äänestysalueittain:

I:	1004
II:	765
III:	848

 

Ehdotus:

Keskusvaalilautakunta hyväksyy ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamistoimenpiteet.

 

Hyväksyttyjen vaalikuorten määrä on äänestysalueittain:

I:	1004
II:	765
III:	848

 

Eli yhteensä 2617 kappaletta.

 

Liitteet

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.