Kaupunginvaltuusto
Protokoll 23.03.2020/Paragraf 10

Bilagor

Pysäköintivalvonta, Sopimusluonnos (KV 23.3.2020)

Bakgrundsmaterial

	Oheismateriaali 1: Kuntatekniikan yhteenvetoraportti
	Oheismateriaali 2: Poliisin lausunto

Kaupunginvaltuusto

§ 10

23.03.2020

 

Pysäköinninvalvonnan järjestäminen Kauniaisissa

 

131/08.01.03/2014

 

KV 23.03.2020 § 10

Lisätiedot:

kuntatekniikan projekti-insinööri Minna Raatikka, puh. 050 544 6427

yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh. 050 304 1234

kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh. 050 3540121

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Tausta

 

Pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) mukaan kuntien pysäköinninvalvonnasta huolehtii poliisi tai poliisin ohella kunnallinen pysäköinninvalvonta. Kunnalliseen pysäköinninvalvontaan tarvitaan Aluehallintoviraston (jatkossa AVI) lupa. Kauniaisissa pysäköinninvalvonnasta vastaa tällä hetkellä poliisi. Kaupunki on selvittänyt kunnalliseen pysäköinninvalvontaan siirtymistä vuosina 2005, 2006, 2014 ja 2018 sekä asukkaiden että luottamushenkilöiden esittämien aloitteiden ja palautteiden johdosta perustellen, että nykyinen poliisin suorittama valvonta koetaan riittämättömäksi ja tehokkaampaa ja säännöllisempää valvontaa toivotaan. Viimeksi asiaa käsiteltiin yhdyskuntavaliokunnan kokouksessa keväällä 2018 (YLKV 21.05.2018 § 54). Tällöin YLKV päätti, ettei Kauniainen siinä vaiheessa jatka esitetyn mahdollisuuden selvittämistä, jossa kunnallisen pysäköinninvalvonnan palvelut hankittaisiin Espoon kaupungilta. Lisäksi päätöksessä todettiin, että keskustan rakentaminen tulee ensin saattaa loppuun sekä arvioida, miten pysäköinti- ja liikennejärjestelyt toimivat rakentamisen jälkeisessä tilanteessa. YLKV:n päätöspöytäkirja on luettavissa oheisesta linkistä. Kaupunginhallitus merkitsi päätöksen tiedoksi (KH 28.5.2018 § 84).

 

Nykyiset pysäköintijärjestelyt

 

Kauniaisissa on linjaus, että tarvittavan pysäköinnin järjestäminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Täten asukaspysäköinti tulee järjestää tontilla ja vastaavasti kaupunki on järjestänyt julkisten palveluiden, kuten terveyskeskuksen, koulujen, virastojen ja liikuntapaikkojen pysäköinnin. Yleinen pysäköinti ja asiointipysäköinti on joissain tapauksissa järjestetty katualueella. Keskustassa ostoskeskuksen pysäköintipaikat sijoittuvat kauppakeskuksen katolle sekä kaupungin omistamalle LPA-tontille, joka on vuokrattu kauppakeskukselle yksityisen pysäköinninvalvonnan järjestämisen mahdollistamiseksi. Tällä on pyritty estämään asiaton pysäköinti alueella ja siten varmistamaan kauppakeskuksen asiointipysäköinnille tarpeelliset edellytykset. Liityntäpysäköinti on osoitettu asemien liityntäpysäköintialueille.

 

Kaupungin katuverkolla ja kaupungin omistamilla kiinteistöillä on pysäköintiin liittyviä rajoituksia, kuten pysäköinti- ja pysähtymiskieltoja tai aikarajoituksia. Nämä on esitetty kuntatekniikan yhteenvetoraportissa (oheismateriaali 1). Pääosin pysäköintikieltoja on pääkatujen varsilla tai paikoissa, joissa pysäköinti vaarantaa liikenneturvallisuutta tai haittaa kunnossapitoa. Aikarajoituksia on paikoilla, joissa on tärkeä taata paikkojen riittävyys tiettynä ajankohtana. Asukaspysäköintiin liittyviä rajoituksia ei ole kartoitettu, sillä ne ovat kunkin kiinteistön vastuulla. Valvontaa ei tehdä yksityisellä alueella tai maastossa ilman kiinteistön omistajan pyyntöä tai valtuutusta.

 

Pysäköintijärjestelyiden ja -valvonnan toimivuus

 

Nykyisten pysäköintijärjestelyiden ja -valvonnan toimivuutta on arvioitu, jotta saataisiin tietoa, tarvitaanko Kauniaisiin nykyistä tehokkaampaa pysäköinninvalvontaa. Arviointi on tehty alueille, jotka kuuluvat pysäköinninvalvonnan piiriin eli keskustan, julkisten palveluiden, liityntäpysäköinnin ja katuverkon osalta. Arviot on tehty kaupungin omana asiantuntijatyönä sekä edellisten käsittelyjen materiaaleja hyödyntämällä. Lisäksi asian valmistelun yhteydessä on käyty keskusteluja Espoon kaupungin asiantuntijoiden sekä poliisin kanssa.

 

Keskustan liikennejärjestelyitä on päästy arvioimaan alueen valmistuttua marraskuussa 2019. Varsinaisia vaaratilanteita ei ole syntynyt ja asukkaiden palaute on ollut pääosin myönteistä. Osittain uusiin järjestelyihin ei vielä ole totuttu. Negatiivista palautetta on tullut pysäköintialueen yksisuuntaistamisesta, taksipaikkojen puutteesta ja huoltoliikenteen järjestelyistä. Pysäköintijärjestelyistä ei ole tullut palautetta ja havaintojen perusteella paikat riittävät hyvin keskustassa asioimiseen. Pysäköintipaikkojen aikarajoitus (2h) ja sen valvonta (yksityinen toimija) on todennäköisesti yksi syy paikkojen riittävyyteen. Kävelykeskustan puolella aukioilla ja torialueella on ilmennyt väärinpysäköintiä ja laitonta ajoa. Ainoastaan huoltoliikenne on sallittu. Keskustan turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta on tärkeää, että autot pysäköidään niille tarkoitetuille paikoille ja kävelykeskusta rauhoitetaan autojen sijaan ihmisille. Lisäksi aukioiden ympäröimien kiinteistöjen pelastusreiteillä ei saa olla esteinä väärinpysäköityjä ajoneuvoja. Kaupunki on sijoittanut istutusaltaita esteiksi torin länsipään ja ajoradan reunaan tämän ilmiön kurissa pitämiseksi.

 

Julkisten palveluiden pysäköintijärjestelyiden toimivuutta haittaa eniten paikkojen tehoton valvonta. Ongelma on, että pysäköintipaikat ovat pitkiä jaksoja samojen ajoneuvojen käytössä, vaikka paikoilla on aikarajoitus. Tästä esimerkkeinä ovat Villa Breda, terveyskeskus ja uimahalli. Näin ollen usein syntyy käsitys, että paikkoja ei ole riittävästi, vaikka todellisuudessa kyse on paikkojen epätasa-arvoisesta käytöstä. Lisäksi koulujen vilkas saattoliikenne saattaa johtaa väärinpysäköintiin ja haitata järjestelyiden toimivuutta. Tilapäisiä haasteita aiheuttavat myös isommat tapahtumat esim. liikuntapaikoilla.

 

Liityntäpysäköinnin osalta valvonnan puute on niin ikään ongelma. Liityntäpysäköintialueen käyttöaste on säännöllisesti yli 100 %, eli väärinpysäköintiä tapahtuu päivittäin. Kaupungilla ei ole keinoja valvoa 12 h aikarajoitusta säännöllisesti. Arvion mukaan noin 20 % pysäköidyistä autoista käyttää aluetta muuhun kuin liityntäpysäköintiin eli pysäköinti on sallittua pitkäaikaisempaa. Säännöllisen valvonnan puuttuessa myös muiden ohjauskeinojen, kuten matkalipulla tunnistautumisen käyttöönotto on haasteellista. Mahdollisen pysäköinninvalvonnan järjestämisessä on otettava huomioon, että liityntäpysäköintialue ei ole Kauniaisten kaupungin omistuksessa.

 

Katuverkon pysäköintijärjestelyiden toimivuus edellyttää pysäköinninvalvontaa. Pysäköinninvalvonnan puute on yksi yleisimmistä asukaspalautteiden aiheista. Asukkaat toivovat palautteissaan nykyistä tehokkaampaa pysäköinninvalvontaa yleisille katualueille. Usein huolena on asukkaiden liikenneturvallisuus ja liikenteen toimivuus. Väärinpysäköintiä ilmenee useimmiten risteysalueilla, jalkakäytävillä, viheralueilla ja työmaiden ympäristössä. Väärinpysäköinti aiheuttaa merkittävää haittaa katujen kunnossapidolle ja viheralueiden hoidolle. Yleisimpiä palautteiden kohteita ovat muun muassa Kasavuorentie, Ersintie, Kirkkotie, Venevalkamantie, Puutarhatie ja Kavallintie.

 

Kaupunki on raportoinut vastaanottamistaan palautteista säännöllisin väliajoin poliisille. Poliisi kuitenkin tekee valvontaa omien resurssiensa puitteissa ja heidän mahdollisuutensa panostaa Kauniaisten pysäköinninvalvontaan ovat vähäiset. Poliisi on jakanut pysäköintivirhemaksuja yhteensä Kauniaisten alueella v. 2018 62 kpl ja v. 2019 58 kpl. Käytännössä poliisi on pystynyt reagoimaan lähinnä yksittäisiin valvontapyyntöihin koskien tiettyjä ongelmapaikkoja. Poliisi on lausunnoissaan (sekä vuonna 2014 että 2020, oheismateriaali 2) kannattanut ajatusta kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta Kauniaisiin. Todettakoon, että poliisin puolto perustuu useisiin liikenteellisiin ja valvonnallisiin näkökohtiin, mutta toiminnan vaikutukset kaupungin budjettiin eivät ole poliisin arvioitavissa ja näin muotoiltuna kommentti kuulostaa siltä osin varsin optimistiselta.

 

Useiden palautteiden seurauksena ja toistuvien väärinpysäköintiin liittyvien ongelmien edessä kuntatekniikka kokeili syksyllä 2019 (13.9.-25.9.2019) omien muistutuslappujen jakamista räikeästi väärinpysäköityjen autojen tuulilaseihin. Tämän kampanjan aikana jaettiin autoihin ja mopoautoihin yhteensä 350 muistutuslappua vajaassa kahdessa viikossa. Tämä antaa osviittaa väärinpysäköinnin todellisesta mittakaavasta Kauniaisten alueella. Kampanjan lopuksi poliisi kävi 15.11.2019 kuntatekniikan pyynnöstä tarkistamassa laputuksen aikana esiin nousseet pahimmat kohteet. Yhteenveto kohteista, joissa jaettiin kuntatekniikan toimesta muistutuslappuja ilmenee kuntatekniikan yhteenvetoraportista.

 

Arvio nykytilanteen toimivuudesta

 

Pysäköintijärjestelyiden ja -valvonnan toimivuuden arvion perusteella kuntatekniikan näkemys on, että väärinpysäköinti on ongelma Kauniaisissa ja sen valvonta on tällä hetkellä riittämätöntä. Väärinpysäköinti vaarantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen yleistä toimivuutta sekä haittaa katujen ja katuympäristöjen kunnossapitoa. Pelkona on, että ilman valvontaa ja sanktioita ongelma tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Piittaamattomuus pysäköintiin liittyvien rajoitusten suhteen voi lisätä myös piittaamattomuutta muiden liikennesääntöjen noudattamisessa.

 

Oletettavaa on, että tehokkaampi valvonta ei vaikuta Kauniaisten nykyisiin pysäköinnin olosuhteisiin heikentävästi. Päinvastoin se takaa, että väärinpysäköimiseen voidaan nykyistä tehokkaammin puuttua, jolloin pysäköintipaikkojen saatavuus ja asukkaiden turvallisuus paranevat. Valvonta on kaupungin ainoa keino tasapuolistaa ja sujuvoittaa pysäköintiä kauniaislaisille. Valvonnan myötä väärinpysäköintiin puuttuminen nykyistä tehokkaammin voi lisätä asukkaiden yhteydenottoja pysäköintirajoitusten tarpeellisuudesta tai esimerkiksi paikkojen aikarajoituksista. Täten on tärkeää, että kaupungilla on selkeät perustelut pysäköinnin rajoituksille ja että nämä perustelut ovat asukkaiden tiedossa.

 

Kauniainen on pääkaupunkiseudun kunnista ainoa, jossa ei ole kunnallista pysäköinninvalvontaa. Pääkaupunkiseudun muissa kunnissa pysäköinti on otettu yhdeksi ohjaavaksi tekijäksi katualueiden ja keskustojen viihtyisyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Pysäköinnin hallinnalla taataan se, että pysäköintipaikat ovat tasapuolisesti niitä tarvitsevien saatavilla. Monissa muissakin toiminnoissa pääkaupunkiseudulla pyritään yhtenäistämään toimintatapoja. Näillä perusteilla kuntatekniikka on selvittänyt Kauniaisten mahdollisuutta toteuttaa kunnallista pysäköinninvalvontaa omana palveluna tai liittyä Espoon kunnallisen pysäköintivalvonnan piiriin. Pysäköinninvalvonnan ulkoistaminen hankkimalla palvelu yksityiseltä toimijalta ei ole mahdollista. Yksityinen pysäköinninvalvonta ei ole viranomaistoimintaa vaan se perustuu sopimukseen kiinteistön omistajan kanssa eikä yksityinen toimija saa toimia yleisillä alueilla. Täten esimerkiksi katualueella toimivalta on ainoastaan poliisilla kunnallisen pysäköinninvalvonnan lisäksi.

 

Kunnallisen pysäköinninvalvonnan järjestäminen omana työnä

Kunnallinen pysäköintivalvonta on mahdollista AVI:n myöntämällä luvalla: Pysäköinnin valvonnasta annetun lain 10 §:n mukaan Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon antaa luvan siihen, että kunta alueellaan poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

 

AVIn tulee kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevan luvan myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon alueen liikennetiheys, valvonnan tarve ja muut paikalliset olosuhteet sekä kunnan edellytykset asianmukaisesti huolehtia valvontatoimesta. Lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Luvassa voidaan myös vahvistaa pysäköinnintarkastajien vähimmäismäärä ja asettaa muitakin tarpeellisiksi katsottuja ehtoja (lain 11 §).

 

Jos Kauniainen haluaa järjestää kunnallisen pysäköintivalvonnan omana työnään, kunnan järjestämää pysäköinninvalvontaa tulee lain mukaan johtaa virkasuhteessa oleva kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla on oltava apunaan tarpeellinen määrä pysäköinnintarkastajia.

 

Kunnallisen pysäköinninvalvojan kelpoisuusvaatimuksena on lain 12 §:n mukaan muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys liikennekysymyksiin. Valvojan lisäksi tarvitaan pysäköinnintarkastaja tai - tarkastajia. Pysäköinnintarkastajien on lain mukaan oltava virkasuhteessa julkisyhteisöön ja he toimivat kunnallisen pysäköinninvalvojan johdon ja valvonnan alaisina. Pysäköinnintarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on hänelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen tarpeellinen liikennettä ja joutokäyntiä koskevien sääntöjen tuntemus. Käytännössä tarkastajia tulisi olla vähintään kaksi, koska parityöskentely on työturvallisuuden vuoksi suositeltavaa. Lisäksi on huomioitava tarkastajien työaikalain mukaiset työajat, sijaisuusjärjestelyt ja henkilökohtaiset lomat. Riippuen päätettävän palveluajan laajuudesta (halutaanko valvontaa viranhaltijan viikoittaisen työajan ulkopuolella) saatetaan tarvita enemmän kuin kaksi tarkastajaa.

 

Kaupungin palveluksessa ei ole tällä hetkellä kaikilta osin pysäköinninvalvonnan järjestämisen kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilökuntaa. Kunnallisen pysäköinninvalvojan osalta käytännössä ainoa tehtäviin soveltuva koulutusvaatimuksen täyttävä viranhaltija on kaupunginlakimies. Kaupunginlakimiehen nykyisten tehtävien laajuuden ja erityisesti sijaistusvaikeuksien vuoksi kunnallisen pysäköinninvalvojan tehtävien sisällyttäminen osaksi kaupunginlakimiehen nykyisiä tehtäviä on haasteellista. Pysäköinninvalvojan työtehtäviin kuuluu oikaisuvaatimusten käsittelyn lisäksi valvontaan liittyvien tietojen hallinnointi, käsittely ja perintä, mikä tehtävämäärä kokonaisuutena veisi huomattavan osan kaupunginlakimiehen työajasta, muiden hänelle kuuluvien tehtävien (mm. valmistelu, konsultointi, korvaushakemukset, vaalit) kustannuksella. Huomattakoon myös, että pysäköintisakkojen perintätehtäviä ei voida ulkoistaa.

 

Koska pysäköinnintarkastajien tulee olla virkasuhteessa ja toisaalta lähinnä vain ylimmässä johdossa olevat ovat virassa, kaupungin palveluksessa ei tällä hetkellä ole ketään tähän tehtävään soveltuvaa henkilöä.

 

Mikäli halutaan siirtyä järjestämään kunnallinen pysäköinninvalvonta omana työnä, pitäisi edellä olevan perusteella palkata ainakin kolme uutta henkilöä asian hoitamiseen (uusiin julkisiin virkoihin ei voida siirtää työsuhteessa olevia, vaan virat on laitettava julkiseen hakuun). Kustannus tästä määräytyy henkilöiden palkkakustannuksista sivukuluineen, vaikka henkilöillä luonnollisesti olisi tarkastuksen lisäksi muita tehtäviä.

 

Henkilöresurssien lisäksi kaupungin tulee investoida valvontaan liittyviin hankintoihin, kuten pysäköinninvalvontajärjestelmän hankintaan ja vuosittaiseen lisenssimaksuun, vaatteisiin, kulkuneuvoon, rengaslukkoon yms.

 

Kuntatekniikan yhteenvetoraportissa (oheismateriaali 1) on esitetty arviot kaupungille aiheutuvista kuluista ja tuloista, jos Kauniainen järjestää pysäköinninvalvonnan omana työnään.

 

Valvonnan järjestäminen etenisi tässä vaihtoehdossa seuraavasti:

 

-	KV päättää hakea AVI:lta lupaa aloittaa kunnallinen pysäköinninvalvonta.
-	Kaupunki pyytää poliisilta lausunnon liitettäväksi lupahakemukseen.
-	Edellyttäen, että AVI myöntää luvan, KH perustaa tarpeelliset virat ja näille varataan määräraha talousarviossa.
-	Rekrytointi, tehtäviin perehdytys, hankinnat.

 

Käytännössä tämän vaihtoehdon toteutumiseen menisi aikaa (vähintään useita kuukausia AVIn lupakäsittelyn aikataulun lisäksi) ja tulisi siten viivästyttämään kunnallisen pysäköinninvalvonnan aloittamista.

 

Kunnallisen pysäköinninvalvonnan järjestäminen liittymällä Espoon kaupungin pysäköinninvalvontaan

 

Kuntalain 49 §:n mukaan kunnat voivat yhteisen sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Tässä tapauksessa kyse olisi soveltuvin osin kuntalain 54 §:n mukaisesta sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi. Kuntalain 54 §:n mukaan kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, voidaan sopimuksella antaa virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi. Sopimukseen on otettava tarpeelliset määräykset ainakin tehtävän sisällöstä, tehtävän hoidon seurannasta, kustannusten perusteista ja jakautumisesta sekä sopimuksen voimassaolosta ja irtisanomisesta. Liitteenä on viranhaltijoiden valmistelema luonnos sopimukseksi, joka täyttää kuntalain 54 §:n ja AVI:n vaatimukset osapuolten välisestä sopimuksesta. Siirtyminen yhteistyöhön Espoon kanssa vaatii vielä Espoon kaupunginhallituksen hyväksynnän.

 

Espoon kaupungin kanssa käytyjen keskustelujen yhteenvetona sopimusmalli olisi seuraava: Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta ottaisi yhteisen sopimuksen pohjalta Kauniaisten kunnallisen pysäköinninvalvonnan tehtävän hoitaakseen. Valvontatehtävä kattaisi yleisten ja katualueiden pysäköinninvalvonnan sekä kaupungin kiinteistöt erikseen sovittavan kohdeluettelon mukaisesti. Myös pysäköintivirheiden vuoksi tarvittavat ajoneuvojen siirrot kuuluisivat sopimukseen, mutta eivät ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain 6 §:n mukaiset tehtävät (katukunnossapidon tai tapahtuman vuoksi suoritettavat lähi- ja varastosiirrot), joiden osalta Kauniaisten kaupunki huolehtii jatkossakin tarvittavista siirroista.

 

Espoo vastaisi valvonnasta kokonaisuudessaan sekä kaikista asiaan liittyvistä hallinnollisista käsittelyistä. Kauniainen ei maksaisi palvelusta Espoolle, vaan toiminnan kustannukset arvioidaan tulevan katetuiksi virhemaksujen kautta.

 

Pysäköinninvalvojana toimisi Espoon nykyinen pysäköinninvalvoja ja tarkastajina nykyiset tarkastajat. Tarkastajien palveluajat ovat laajat, sillä he toimivat arkisin klo 6-23 ja viikonloppuisin yhdessä vuorossa.

 

Kuntatekniikan yhteenvetoraportissa (oheismateriaali 1) on esitetty arviot Espoolle kohdistuvista kuluista ja tuloista, jos Kauniainen liittyy Espoon kunnallisen pysäköinninvalvonnan piiriin. Espoolle kustannuksia muodostuu tarkastajaparin palkkakustannuksista ja valvontakerroista. Lisäksi kustannuksia syntyy Espoon lakimiehen työpanoksesta (noin 10 % virhemaksuista aiheuttaa oikaisuvaatimuksen), tarkastajien varusteista, ajoneuvoista, valvonnassa käytetystä tekniikasta ja maksunvalvonnasta.

 

Valvonnan järjestäminen etenisi tässä vaihtoehdossa:

 

-	KV päättää hakea AVI:lta lupaa aloittaa kunnallinen pysäköinninvalvonta, siten että se toteutetaan yhteistyönä Espoon kanssa.
-	Edellyttäen, että Espoon toimivaltainen toimielin hyväksyy asian, Kauniainen tekee Espoon kanssa sopimuksen, jonka mukaan Espoo huolehtii kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta yhteisen sopimuksen nojalla. Sopimus liitetään lupahakemukseen.
-	Kaupunki pyytää poliisilta lausunnon liitettäväksi lupahakemukseen.
-	Edellyttäen, että AVI myöntää luvan, Espoon ja Kauniaisten välinen sopimus astuu voimaan ja toiminta voidaan aloittaa.

 

Tässä vaihtoehdossa kaupungin (tässä tapauksessa Espoon) valmius kunnalliseen pysäköinninvalvontaan on valmiiksi olemassa.

 

Jos jompikumpi osapuolista irtisanoo sopimuksen, on sopimuksessa määritelty irtisanomisaika. Tällöin lain mukaan Kauniaisten kaupunginvaltuusto voi tehdä esityksen AVI:lle kunnallisen pysäköinninvalvonnan luvan peruuttamisesta.

 

Yhteenveto ja esitys jatkosta

 

Nykyisten pysäköintijärjestelyiden ja -valvonnan arvioinnin perusteella voidaan katsoa, että väärinpysäköinti on ongelma Kauniaisissa ja että pysäköinninvalvontaa tulisi Kauniaisissa tehostaa. Väärinpysäköinti vaarantaa liikenneturvallisuutta, liikenteen yleistä toimivuutta, katujen kunnossapitoa ja viheralueiden hoitoa. Pelkona on, että ilman valvontaa ja sanktioita ongelma tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Piittaamaton pysäköintikulttuuri saattaa johtaa piittaamattomuuteen muidenkin liikennesääntöjen noudattamisessa. Kaupungilla ei ole muita keinoja puuttua väärinpysäköintiin kuin nykyistä tehokkaampi valvonta.

 

Nykyisin vain poliisin toimivallassa olevan pysäköinninvalvonnan tehostamiseksi selvitettiin kunnallisen pysäköinninvalvonnan käyttöönottoa kahden eri vaihtoehdon välillä: joko omana työnä hoidettuna tai liittymällä Espoon pysäköinninvalvontaan. Selvityksen perusteella liittyminen Espoon kunnalliseen pysäköinninvalvontaan voidaan katsoa kaupungille paremmaksi ratkaisuksi niin toiminnallisesta ja taloudellisesta kuin laajemman palvelutason näkökulmasta. Lisäksi Espoon valmius aloittaa ja toteuttaa kunnallista pysäköinninvalvontaa on huomattavasti parempi kuin Kauniaisissa. Edellä olevan perusteella esitetään, että Kauniaisten pysäköinninvalvontaa tehostetaan pyytämällä AVI:lta lupaa kunnallisen pysäköinninvalvonnan järjestämiseen Espoon kaupungin kanssa sovitun yhteistoiminnan perusteella.

 

Mikäli kunnallinen pysäköinninvalvonta etenee, asiasta tullaan informoimaan kuntalaisia kattavasti ennen käyttöönoton aloitusta.

 

Todettakoon, että kaupunginvaltuustossa 16.9.2019 jätetty valtuustoaloite "Pysäköinninvalvonnan järjestäminen Kauniaisissa" on huomioitu asian valmistelussa. Aloite tuodaan myöhemmin erikseen käsittelyyn.

 

Yhdyskuntavaliokunta käsitteli asian kokouksessaan 11.2.2020 (§ 20). Kokouksessa tapahtuneen päätöksen eriävään mielipiteeseen liittyneen menettelyvirheen johdosta, KH käytti asiassa otto-oikeuttaan kokouksessa 2.3.2020 ja kumosi valiokunnan tekemän päätöksen siihen johtaneen kuntalain vastaisen menettelyn johdosta. Samassa yhteydessä KH kuitenkin käsiteltyään asian päätti yhdyskuntavaliokunnan esityksen mukaisesti.

 

KH:

KV päättää, että

 

1)	Kauniaisten kaupunki hakee aluehallintovirastolta kunnalliseen pysäköinninvalvontaan pysäköinninvalvonnasta annetun lain 10 ja 11 §:ssä tarkoitettua lupaa,
2)	KV hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen sopimukseksi viranomaistehtävän hoitamisesta sekä valtuuttaa yhdyskuntatoimenjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen sekä tekemään tarvittaessa siihen teknisluontoisia ja muita vähäisiä muutoksia.

..........

 

Valt. Rehn-Kiven ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Päätös:

Asia jätettiin pöydälle.