Dynasty informationsservice Sökning RSS Grankulla stad

RSS-länk

Mötesärende:
http://kauniainense.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Möten:
http://kauniainense.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Protokoll 20.04.2020/Paragraf 67

Föregående ärende | Följande ärende Anvisning för ändringssökande Mötesärende i PDF-format


Yhdyskuntavaliokunta

§ 122

07.11.2017

Yhdyskuntavaliokunta

§ 129

28.11.2017

Yhdyskuntavaliokunta

§ 117

05.11.2019

Yhdyskuntavaliokunta

§ 125

03.12.2019

Yhdyskuntavaliokunta

§ 15

11.02.2020

Yhdyskuntavaliokunta

§ 37

31.03.2020

Kaupunginhallitus

§ 67

20.04.2020

 

Asemakaavan muutos, 1. kaupunginosan korttelin 8 tontit 12-13 ja 16, 2. kaupunginosan kortteli 210 sekä virkistys- ja katualueet (Kauniaistentie 10, Junghansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4)

 

261/10.02.03/2015

 

YLKV 07.11.2017 § 122

 

Lisätiedot:

maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh. 050 382 9313

maankäyttöinsinööri Matti Salminen, puh. 050 411 1851

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

 

 

Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma

 

Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaupunginhallitus on päättänyt 15.6.2016 § 119 asemakaavan muutoksen laatimisen aloittamisesta.

 

 

Hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 16.8.2016 ja päivitetty 1.11.2017. Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu 16.8.2016 kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla sekä Kaunis Grani -lehdessä. Suunnittelualueen ja naapurimaanomistajille on lähetetty kirjeet asemakaavan muutoksen vireilletulosta.

 

 

Alueen nykytilanne ja asemakaavan muutoksen tavoitteet

 

Suunnittelualue käsittää 1. kaupunginosan korttelin 8 tontit 12-13 ja 16, 2. kaupunginosan korttelin 210, osia Laaksokujan, Thurmanin puistotien, Kauppalantien ja Junghansinkujan katualueista sekä 2. kaupunginosan virkistysalueita.

 

 

Tavoitteena on muuttaa korttelin 8 tontin 16 (Kauniaistentie 10) ja korttelin 210 tontin 3 (Junghansinkuja 3) asemakaava ensisijaisesti asumiseen sekä palveluja ja kaupungin hallintotilat mahdollistavaksi. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tutkitaan myös korttelin 210 tontin 2 (Junghansinkuja 1) ulottuvuus ja toimintojen sijoittuminen sekä virkistys- ja katualueiden aluevaraukset ja toiminnot sekä päivitetään asemakaavamerkinnät korttelin 8 tonttien 12 ja 13 (Junghansinkuja 4 ja 6) osalta sekä korttelin 210 tontin 1 osalta (Leankuja 2).

 

 

Kaavatilanne

 

Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2006) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (30.10.2014) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jolla on tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintä.

 

 

Kauniaisten kaupunginvaltuuston 13.12.2004 hyväksymässä maankäytön yleissuunnitelmassa 2004 (Masu 2) kaupungintalon tontti on osoitettu julkisten palvelujen (PY) ja hallinnon alueeksi, jolle osoitettu arvokas rakennus (Gula Villan). Villa Junghansin tontti (Junghansinkuja 1) on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Villa Junghans on osoitettu arvokkaana rakennuksena. Junghansinkuja 3, 4 ja 6 sekä Leankuja 2 tontit on osoitettu kerrostalovaltaisiksi asuntoalueiksi (AK). Smedsintien pallokentän ympäristö on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle on osoitettu arvokas rakennus.

 

 

Kauniaisten kaupunginvaltuuston 21.9.2015 hyväksymässä Kauniaisten maankäytön ja asumisen kehityskuva 2015:ssa alue on osoitettu tehostettavana/tiivistettävänä ja kiinteistön käyttötarkoituksen uudelleenarvioitavana kehittämiskohteena. Kohde kuuluu kehityskuvan ohjeellisessa priorisoinnissa ensimmäiseen luokkaan; asemanseudun välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kohteet sekä kaupungin palveluiden kannalta oleelliset tai kiireelliset hankkeet. Alue on esitetty asuinkerrostalokohteena.

 

 

Suunnittelualueella on voimassa yhdeksän eri asemakaavaa vuosilta 1961-2000. Kaupungintalon tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Villa Junghansin tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-2), jolle on osoitettu suojeltu rakennus. Junghansinkuja 3 rakentamaton tontti on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-4). Junghansinkuja 4 ja 6 tontit (12 ja 13) on osoitettu liiketalojen ja asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Tontille 12 on osoitettu rakennusala vain asumiseen käytettävää rakennusta varten ja tontille 13 rakennusala vain asumiseen käytettävää rivitaloa varten. Leankuja 2 tontti on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Smedsintien pallokenttä on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU).

 

 

Kaavatilanteet on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksessa. Ote Kauniaisten asemakaavojen yhdistelmäkartasta määräyksineen on oheismateriaalina.

 

 

Asemakaavan muutoksen yleisperustelu ja -kuvaus

 

Kaupunki järjesti asemakaavallisen ideakilpailun yhdessä Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn kanssa kaupungintalokorttelin alueesta. Kilpailun tavoitteena oli koota ideoita asemakaavan muutostyöhön keskusta-alueen kehittämisen jatkamiseksi. Tarkoituksena oli laajentaa Kauniaisten keskustaa korkeatasoisesti täydentävää, 2000-luvulla toteutunutta kaupunkirakennetta Kauniaistentien eteläpuolelle siten, että kaupungintalokortteli viimeistelee keskustan rakennetun kokonaisuuden.

 

 

Kilpailun voittanut ehdotus "Huvilat" perustui kaupunkirakenteen kannalta luonnollisesti sijoitettuihin suorakulmaisiin ja puoliavoimiin kortteleihin. Ratkaisulla alueelle jäi runsaasti avointa julkista tilaa, joka mahdollistaa Kauniaisille ominaisen vehreyden säilymisen.

 

 

Kaavoituksen käynnistämisen jälkeen yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen jäsenten kanssa keskusteltiin asemakaavan muutoksen tärkeimmistä tavoitteista ja linjauksista sekä jatkosuunnittelun aikataulusta. Tässä yhteydessä jatkosuunnittelulle asetettiin tavoitteeksi jo aiemmin määriteltyjen tavoitteiden lisäksi mm. korttelien avoin rakenne, joka edellytti voittaneen ehdotuksen voimakasta muuttamista tai vastaavasti siirtymistä toiseksi tulleen ehdotuksen suuntaan. Samassa keskustelussa linjattiin, että valmistellaan ainoastaan yhtä suunnitteluratkaisua, jolloin lähtökohdaksi asettui se, että kaupungintaloa ei lähtökohtaisesti säilytetä. Keskustelussa tuli yksimielisesti selväksi, että kaupungintalon saneerauskustannukset nousevat niin korkeaksi, että se ei ole taloudellisesti kannattavaa.

 

 

Asemakaavan muutosta varten laaditussa viitesuunnitelmassa on tutkittu keväällä 2016 ratkenneen yleisen asemakaavallisen ideakilpailun 1. ja 2. palkinnolla palkittujen töiden "Huvilat" ja "Tillsammans" pohjalta yleissuunnitelmatasoista suunnitelmaa asemakaavoituksen pohjalle. Suunnitelma on muotoutunut esitettyyn muotoonsa useiden vaihtoehtoisten maankäyttöratkaisujen jälkeen. Suunnitteluratkaisua on esitelty toukokuussa 2017 yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen jäsenille, joilta on saatu yksimielinen kannatus suunnitelman viimeistelemiseksi asemakaavan muutosluonnoksen viitesuunnitelmaksi.

 

 

Suunnittelutyötä jatketaan ja tarkennetaan kaavaluonnosvaiheesta saadun palautteen pohjalta. Jatkossa tutkitaan myös tarkemmin sekä kortteleiden että ulkoalueiden osalta korttelitason suunnitteluratkaisut ja rakentamistapa.

 

 

Nyt esitettävän suunnitelman lähtökohtana on sovittaa kaupungintaloalueen korttelit osaksi Kauniaisten omaleimaista kaupunkirakennetta sekä huvila- ja puutarhakaupunkia. Kaupungin hallinnon toiminnot on esitetty osaksi uutta korttelirakennetta, joka muodostaa kutsuvan ja viihtyisän kokonaisuuden keskustarakenteen jatkoksi. Uusi tunnistettava kerrostuma vahvistaa Kauniaisten identiteettiä.

 

Tavoitteena on ollut suunnitella keskusta-alueelle mitoitettu korttelikokonaisuus, joka tukee sekä asumisen että kaupallisten ja hallinnollisten palvelujen kehitystä. Uusi rakenne on toiminnoiltaan pääosin asumista. Lisäksi alueelle sijoittuvat kaupungin hallinnon tilat ja lähipalveluja sekä työ- ja liiketiloja maantasoon keskustarakenteeseen ja Gula Villaniin liittyen. Kokonaisuuden kerrosala (20 930 k-m2) on hieman kilpailuvaihetta (Huvilat 25 090 k-m2 / Tillsammans 25 310 k-m2) pienempi. Suunnitelma mahdollistaa alueen toteuttamisen jakamisen vähintään kolmeen vaiheeseen.

 

 

Tunnelitien päätteelle, Kauniaistentien eteläpuolelle asettuu ns. hallintokortteli, joka sisältää pääosin asumista ja kaupungin hallinnon tilat. Keskustatoimintojen korttelialue -kaavamerkinnällä osoitetaan vahvasti, että ollaan kaupungin keskustassa, jossa mahdollistetaan korttelin kehittäminen monipuoliseen käyttöön. Tällöin esim. liike- ja toimistotilojen tms. määrää ei ole tarvetta yksilöidä tarkasti vaan sitä voidaan säätää vielä tontinluovutusvaiheessakin ja reagoida eteen tuleviin käyttömahdollisuuksiin. Samoin mahdollistetaan kaupungin hallinnon tilojen sekä mahdollisten yhteis- ja monikäyttötilojen tms. laajuuden joustava määrittäminen.

 

 

Kauniaistentien ja Thurmanin puistotien kulmaan sijoittuu huvilakaupungin keskusta symboloiva puisto, joka jatkuu alueen sisällä aina Smedsin kentälle saakka sekä kaupunkimaisempana tilana hallintokorttelin sisäpihalle. Puistomaisuus jatkuu myös avoimien kortteleiden pihoilla sekä rakennusten väleistä ja kulkuaukoista avautuviin näkymiin. Samalla alueen kulkuyhteydet selkiytyvät ja asumisen mukanaan tuoman sosiaalisen kontrollin vuoksi turvallisuuden tunne alueella paranee. Alueen pysäköinti on järjestetty pääosin maanalaisena, jolloin alueen sisäosat säilyvät autottomina.

 

 

Uudisrakentaminen sijoittuu Kauniaisten kaupungin keskustaan, joukkoliikenteen seudulliseen solmupisteeseen rautatieaseman välittömään läheisyyteen ja pääkadun varrelle, johon kaupungin kehittämisen painopiste ja volyymiltaan voimakkaampi rakentaminen on tarkoituksenmukaista keskittää. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asumista hyvien liikenneyhteyksien alueella valtakunnallisten sekä Helsingin seudun maankäytön tavoitteiden mukaisesti. Kaupunkirakenteen tiivistäminen parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä parantaa Kauniaisten kaupallisten ja muiden palveluiden kannattavuutta ja siten tarjonnan jatkuvuutta ja kehittymistä.

 

 

Asemakaavan muutosluonnos

 

Maankäyttöyksikössä on valmisteltu asemakaavan muutosluonnos, jonka kartta määräyksineen on liitteenä 1 ja selostus liitteineen liitteenä 2.

 

 

Asemakaavan muutoksella osa yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) muutetaan keskustatoimintojen korttelialueeksi (C-1). Alueelle tulee sijoittaa vähintään 2000 k-m2 hallinto- ja virastotiloja. Korttelialueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 7750 k-m2. Kaavamerkintä mahdollistaa tiloja niin asumiselle ja hallinnolle kuin liike- ja toimistotiloillekin. Korttelialueelle osoitetaan rakennusalat viidestä kahdeksaan (V-VIII) kerroksisille rakennuksille. Korttelin pohjoisosaan osoitetaan yksikerroksinen rakennusala ns. päämassan jalustaosalle. Nykyisen kaupungintalon eduspuisto osoitetaan puistoksi.

 

 

Osa yleisten rakennusten korttelialueesta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotilaa (AK-2). Korttelialueelle osoitetaan rakennusoikeutta 7400 k-m2 asumiseen ja 1050 k-m2 liike- ja toimistotiloille. Keltaisen huvilan/Gula Villanin alue muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa julkisia palveluja (AL-1). Keltainen huvila/Gula Villan osoitetaan suojeltavaksi (sr-1).

 

 

Junghansinkujan eteläpuolelle osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialue (AK-3). Korttelialueelle osoitetaan asuinrakennusoikeutta 5050 k-m2. Junghansinkujan katualue muutetaan autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1), jonka kautta kulku Junghansinkuja 4-6:een säilyy.

 

 

Valtaosa Villa Junghansin yleisten rakennusten korttelialueesta säilytetään yleisten rakennusten korttelialueena (Y). Villa Junghansin alkuperäinen osa osoitetaan suojelumerkinnällä (sr-1). Suojeltavalle osalle osoitetaan rakennusala ja rakennusoikeutta 300 k-m2. Laajennusosalle osoitetaan rakennusala ja rakennusoikeutta 600 k-m2.

 

 

Suunnittelualueella sijaitsevien vanhojen ja jo toteutuneiden asuinkortteleiden (AK-4) kaavamerkinnät ja -määräykset päivitetään nykyisten määräysten mukaisiksi sisältöä varsinaisesti muuttamatta.

 

 

Osa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueesta osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Korttelialue muodostaa uuden korttelin, jolle annetaan numero 81. Muodostuvalla korttelialueelle sijaitseva vanha asuinrakennus (ns. puutarhurin asunto) osoitetaan säilytettäväksi.

 

 

Suunnittelualueen pohjois-, keski-, ja eteläosaan osoitetaan puistot (VP).

 

Puistojen läpi osoitetaan sijainniltaan ohjeelliset, mutta yhteydeltään sitovat jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueen osat. Smedsintien pallokentän alue osoitetaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Alueen toimintoja tutkitaan tarkemmin kaavan ehdotusvaiheessa.

 

Korttelialueiden kaikki merkinnät ja määräykset on kuvattu tarkemmin kaava-asiakirjoissa.

 

 

Kaavassa on annettu yleisiä määräyksiä autopaikoista, julkisivuista ja rakennustavasta, piha- ja pelastusteistä, viheralueista sekä hule- ja pohjavesistä. Määräyksillä pyritään varmistamaan kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen rakentaminen. Kaavamääräyksiä tarkennetaan kaavan ehdotusvaiheessa kun tarkentavat selvitykset ja suunnitelmat on laadittu.

 

 

YTJ:

Valiokunta päättää asettaa liitteen mukaisen 1. kaupunginosan, korttelin 8 tontteja 12-13 ja 16, 2. kaupunginosan korttelia 210 sekä virkistys ja katualueita (Kauniaistentie 10, Junghansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4) koskevan asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville MRL 62 § ja MRA 30 § mukaisesti 30 päivän ajaksi kaupungin ilmoitustaululle ja kaupungin internetsivuille sekä pyytää asemakaavan muutosluonnoksesta tarvittavat lausunnot.

 

 

Lisäksi valiokunta päättää,että asemakaavan muutosluonnoksesta järjestetään nähtävilläoloaikana informaatio- ja keskustelutilaisuus.

 

..........

 

Pj esitti asian jättämistä pöydälle seuraavaan kokoukseen, jossa käsitellään muutosluonnoksen nähtäville asettamisen aikataulutusta sekä informaatiotilaisuuksien suunnittelua. Esitys sai valiokunnan yksimielisen kannatuksen.

 

Päätös:

Asia jätettiin pöydälle.

 

YLKV 28.11.2017 § 129

 

 

Yhdyskuntatoimi esittää, että liitteenä oleva asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville kuuluttamalla asiasta tammikuun ensimmäisessä Kaunis Granissa, joka ilmestyy 11.1.2018. Samassa kuulutuksessa kutsutaan asukkaat ja osalliset informaatio- ja keskustelutilaisuuteen, joka pidetään Uudessa Paviljongissa 18.1.2018 klo 18:00-20:30. Tilaisuuden puheenjohtajaksi esitetään yhdyskuntavaliokunnan puheenjohtajaa. Mahdollisimman kattavan palautteen saamiseksi kaavaluonnos pidetään nähtävillä poikkeuksellisesti yhteensä 48 vuorokautta, jolloin nähtävilläoloaika ja mielipiteiden jättämiselle varattu aika päättyy vasta 28.2.2018.

 

YTJ:

Valiokunta päättää asettaa liitteen mukaisen 1. kaupunginosan, korttelin 8 tontteja 12-13 ja 16, 2. kaupunginosan korttelia 210 sekä virkistys- ja katualueita (Kauniaistentie 10, Junghansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4) koskevan asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville MRL 62 § ja MRA  30 § mukaisesti 11.1.-28.2.2018 väliseksi ajaksi kaupungin ilmoitustaululle ja kaupungin internetsivuille sekä pyytää asemakaavan muutosluonnoksesta tarvittavat lausunnot.

 

Lisäksi valiokunta päättää, että asemakaavan muutosluonnoksesta järjestetään 18.1.2018 informaatio- ja keskustelutilaisuus, jonka puheenjohtajana toimii yhdyskuntavaliokunnan puheenjohtaja.

 

..........

 

Jäsen Björk jätti kokouksessa seuraavan päätösehdotuksesta poikkeavan vastaehdotuksen:

 

Yhdyskuntatoimi esittää, että liitteenä oleva asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville kuuluttamalla asiasta heti pääsiäisen jälkeisessä Kaunis Granissa, joka ilmestyy 5.4.2018. Kaupungin verkkosivuille laitettavaan visualisointimateriaaliin kiinnitetään eritystä huomiota, jotta tavalliset kuntalaiset saisivat mahdollisimman realistisen kuvan suunnitelmasta. Samassa kuulutuksessa kutsutaan asukkaat ja osalliset informaatio- ja keskustelutilaisuuteen, joka pidetään sopivana ajankohtana viikolla 15 klo 18:00-20:30 Uudessa Paviljongissa. Tilaisuuden puheenjohtajaksi esitetään yhdyskuntavaliokunnan puheenjohtajaa. Mahdollisimman kattavan palautteen saamiseksi kaavaluonnos pidetään nähtävillä yhteensä 80 vuorokautta, jolloin nähtävilläoloaika ja mielipiteiden jättämiselle varattu aika päättyy 15.6.2018. Jäsen Sederholm kannatti esitystä.

 

Lisäksi jäsen Sederholm esitti päätökseen kirjattavan, että kaupunki on jo tähän mennessä vastaanottanut kolme kirjallista kuntalaisaloitetta, jotka tulisi liittää asiassa koottavaan palautteeseen. Kahdessa aloitteessa  (412 kuntalaisen allekirjoittama vetoomus sekä Grankulla Miljöförening-Kauniaisten Ympäristöyhdistyksen vetoomus) vaaditaan ns. Junghansinpuiston säilyttämistä kokonaisuudessaan rakentamattomana ja luontoarvoja kunnioittavana keskustapuistona. Kolmas aloite (434 allekirjoittajaa) koskee ns. "keskusaukion" säilyttämistä kokonaisuudessaan rakentamattomana. Lisäys sai valiokunnan yksimielisen kannatuksen.

 

Jäsen von Essen esitti, että nähtäville asetetaan myös versio, jossa Junghansinkujan eteläpuoleinen osa jätetään luonnonvaraiseksi puistoalueeksi. Esitys raukesi kannattamattomana.

 

Puheenjohtaja totesi asiasta äänestettävän siten, että ne jotka kannattavat alkuperäistä pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja jäsen Björkin esitystä infotilaisuuden myöhentämisestä äänestävät "ei". Puheenjohtaja totesi alkuperäisen pohjaehdotuksen voittaneen äänin 5 (Berg, Wahlstedt, Degerholm, Eväsoja, Laakio) - 4 (Björk, Sederholm, Jääskeläinen, von Essen).

Jäsen von Essen ilmoitti jättävänsä päätöksestä eriävän mielipiteensä.

 

Päätös:

Valiokunta päätti asettaa liitteen mukaisen 1. kaupunginosan, korttelin 8 tontteja 12-13 ja 16, 2. kaupunginosan korttelia 210 sekä virkistys- ja katualueita (Kauniaistentie 10, Junghansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4) koskevan asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville MRL 62 § ja MRA  30 § mukaisesti 11.1.-28.2.2018 väliseksi ajaksi kaupungin ilmoitustaululle ja kaupungin internetsivuille sekä pyytää asemakaavan muutosluonnoksesta tarvittavat lausunnot.

 

Lisäksi valiokunta päätti, että asemakaavan muutosluonnoksesta järjestetään 18.1.2018 informaatio- ja keskustelutilaisuus, jonka puheenjohtajana toimii yhdyskuntavaliokunnan puheenjohtaja.

 

Lisäksi valiokunta totesi, että kaupunki on jo tähän mennessä vastaanottanut kolme kirjallista kuntalaisaloitetta, jotka tullaan liittämään asiassa koottavaan palautteeseen. Kahdessa aloitteessa  (412 kuntalaisen allekirjoittama vetoomus sekä Grankulla Miljöförening-Kauniaisten Ympäristöyhdistyksen vetoomus) vaaditaan ns. Junghansinpuiston säilyttämistä kokonaisuudessaan rakentamattomana ja luontoarvoja kunnioittavana keskustapuistona. Kolmas aloite (434 allekirjoittajaa) koskee ns. "keskusaukion" säilyttämistä kokonaisuudessaan rakentamattomana.

 

Jäsen von Essen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

 

 

 

 

YLKV

Lisätiedot:

maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh. 050 382 9313

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä MRA 30 §:n mukaisesti 11.1. - 28.2.2018, jolloin siitä jätettiin 11 lausuntoa ja 65 kirjallista mielipidettä. Lisäksi 18.1.2018 asemakaavan muutosluonnoksesta pidettiin info- ja keskustelutilaisuus Uudessa Paviljongissa. Muistio tilaisuudesta on oheismateriaalina.

 

 

Annetuissa lausunnoissa on esitetty mm. nykyisen kaupungintalon eduspuiston säilyttämistä, hallinto- ja virastotilojen sisällyttämistä toimistotiloihin, julkisen ja yksityisen tilan selkeää määrittelyä, alueen puistomaisuuden säilyttämistä ja korvaavan leikkipaikan sijoittamista alueelle, Smedsinkentälle tarvittavien huolto- ja talousrakennusvarausten huomiointia sekä kentän saavutettavuuden parantamista, Villa Junghansin puutarhurin asunnon suojelemista, liikenneverkon toimivuuden tarkastelua, pelastustoiminnan sekä vesi- ja energiahuollon huomiointia, sähköautopaikkojen määrittelyä, Villa Junghansin käyttäjien huomiointia, lukion sijoittamista alueelle, nuorisotyön tilaresurssien huomioimista keskusta-alueella sekä avoimen perhetoiminnan korvaavien tilojen osoittamista. Lausuntojen lyhennelmät vastineineen ovat asian liitteenä 3.

 

 

Jätetyissä mielipiteissä on mm. vastustettu alueen rakentamista yleisesti tai ainakin esitetyllä tavalla sekä kyseenalaistettu kaupungintalon saneeraustarve ja/tai -kustannukset. Myös pohjoispäässä ollutta korkeaa osaa on vastustettu soveltumattomana tai liian korkeana ja Junghansinkujan eteläpuolisen alueen rakentamista on pidetty huonona ratkaisuna alueen luonto-olosuhteiden ja virkistysarvon vuoksi. Mielipiteissä on esitetty myös huolta liikenteen aiheuttamista ja rakentamisen aikaisista vaikutuksista, rakennuskokonaisuuden ylimitoittamisesta ja muurimaisuudesta sekä varjostusvaikutuksista ja viheralueiden pienenemisestä. Lisäksi on esitetty kritiikkiä prosessista, vuorovaikuttamisen laadusta ja määrästä sekä kuntalaisaloitteiden käsittelystä. Palautteessa on mukana myös hanketta kannattavia mielipiteitä, joskin vähemmistössä. Mielipiteiden lyhennelmät vastineineen ovat asian liitteenä 4.

 

 

Jo ennen luonnosvaihetta asemakaavan muutoshankkeeseen liittyen kaupungille on saapunut viisi kuntalaisaloitetta sekä Grankulla Miljöförening-Kauniaisten ympäristöyhdistys r.f:n mielipide. Kuntalaisaloitteet on käsitelty asianmukaisesti ja niiden yhteydessä valtuusto on todennut, että asemakaavan sisältö ja lopullinen muoto syntyvät suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin tuloksena, eikä asemakaavoitukseen liittyville erillisille päätöksille ole tarvetta. Em. kuntalaisaloitteet sekä Grankulla Miljöförening-Kauniaisten ympäristöyhdistys r.f:n mielipide ovat osa asemakaavan muutosluonnoksesta saatua palautetta ja ne ovat olleet mukana jatkosuunnitteluratkaisujen harkinnassa. Niihin ei ole kuitenkaan laadittu erillisiä vastineita.

 

 

Yhdyskuntavaliokunnalle (YLKV) ja kaupunginhallitukselle (KH) on pidetty informaatiotilaisuus luonnoksesta saadusta palautteesta toukokuussa 2018. Lisäksi YLKV:lle ja KH:lle on järjestetty keskustelutilaisuudet suunnittelun etenemisestä joulukuussa 2018 sekä elokuussa 2019. Tilaisuudet toteuttavat KH 15.6.2016 päätöksessään edellyttämää YLKVn ja KHn informointia kaavoituksen etenemisestä.

 

 

Jatkosuunnittelu

 

 

 

Yhdyskuntatoimi on jatkanut alueen suunnittelua arkkitehtikonsultin kanssa. Suunnittelua on tarkennettu luonnosvaiheesta saatua palautetta huomioiden. Rakentamisen sijoittamisen, korkeuden ja määrän tarkistamisen lisäksi suunnitelmaa on tarkennettu yksityiskohtaisemmaksi rakentamisen laadun ja visuaalisen ilmeen tavoittamiseksi. Arkkitehtikilpailusta lähtöisin oleva perusidea on säilynyt ennallaan, vaikka suunnitelmaa on muokattu. Ehdotusvaiheeseen on otettu mukaan myös maisema-arkkitehtikonsultti, joka on laatinut ulkoalueista viitesuunnitelman. Tällä on haluttu varmistaa, että rakentaminen ja ulkotilat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

 

Alueesta on laadittu myös luontolausunto, liito-oravaselvitys, Kauniaisten kaupungintalon rakennushistorianselvitys sekä liikenteelliset selvitykset (liikenneverkon toimivuus, melu, ilmanlaatu).

 

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

 

Maankäyttöyksikössä on laadittu asemakaavan muutosehdotus (kartta ja määräykset), joka on liitteenä 5 sekä asemakaavaselostus, joka on liitteineen liitteenä 6.

 

 

Asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu mm. siten, että rakennusmassan pohjoisosan kahdeksankerroksinen osuus on poistettu, jolloin rakennus on enintään kuusikerroksinen. Ylin kerros on edellytetty toteutettavaksi koko rakennuskokonaisuuden matkalla molemmilta puolilta sisään vedettynä, jotta rakennus näyttäytyy kävelijän perspektiivistä enintään viisikerroksiselta. Rakentamisen sijoittelua on muokattu siten, että rakennusmassan etäisyyttä Thurmanin puistotiehen on kasvatettu. Junghansinkujan eteläpuolella rakennusmassaa on muotoiltu uudelleen siten, että viheralueen määrää ja säilyvää puustoista aluetta on saatu kasvatettua huomattavasti. Asemakaavan muutosehdotuksella muodostuu yhteensä n. 55 % (n. 7250 m2) enemmän viheralueita nykytilanteeseen verrattuna.

 

 

Luonnosvaiheessa olleita rakennusten välisiä aukkoja on poistettu harmonisemman kokonaisuuden saavuttamiseksi. Myös rakennuksen runkosyvyyttä on kasvatettu laadukkaamman asuntosuunnittelun mahdollistamiseksi. Lisäksi kaupungin hallintotiloille suunniteltua ns. jalustaosaa on muokattu ja kasvatettu toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä. Kaikki em. toimenpiteet ovat kasvattaneet kaavaehdotuksessa osoitettua rakennusoikeutta ilman, että muutos näkyy kaupunkikuvassa tai lisää merkittävästi rakentamisen vaatimaa tilaa. Kaavaehdotuksessa osoitettu uusi rakennusoikeus (24 665 k-m2) alittaa kuitenkin arkkitehtikilpailuehdotuksissa (Huvilat 25 090 k-m2 / Tillsammans 25 310 k-m2) esitetyn määrän, jolloin se noudattaa KHn 15.6.2016 asettamia suunnittelutavoitteita.

 

 

Villa Junghansiin liittyvä puutarhurin asunto on osoitettu suojeltavaksi. Myös Gula Villaniin (poliisiasema-aikainen) liittyvä ja keskellä suunnittelualuetta sijaitseva "putkanvartijan mökki" on osoitettu suojeltavaksi. Junghansinkuja on muutettu pihakaduksi, jotta varmistetaan viheralueiden saumattomampi ja turvallisempi jatkuvuus.

 

 

Kaavaehdotukseen on tarkennettu ja täydennetty yleisiä määräyksiä pysäköinnistä, julkisivuista ja rakennustavasta, piha- ja pelastusteistä, ilmanlaadusta, viher-, katu- ja liikennealueista sekä hule- ja pohjavesistä. Määräyksillä pyritään varmistamaan laadukas, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä olosuhteiltaan turvallinen ja terveellinen kokonaisuus. Korttelialueiden kaikki merkinnät ja määräykset on kuvattu tarkemmin kaava-asiakirjoissa. Kaavaselostuksessa on lueteltu käyttötarkoituksittain tehdyt muutokset suhteessa luonnosvaiheeseen.

 

 

Nimistö

 

 

Alueen eteläosassa sijaitseva urheilu- ja virkistyspalvelujen alue nimetään vakiintuneessa käytössä olevalla nimellä: Smedsinkenttä - Smedsplanen.

 

 

Junghansinkujan eteläpuolelle sijoittuva puisto nimetään Villa Junghansissa asuneen saksalaisen liikemies Constantin Junghansin tyttären, Ainon, mukaan nimellä: Aino Junghansin puisto - Aino Junghans parken.

 

 

Suunnittelualueen keskelle sijoittuva puisto nimetään kaupungintalon pitkäaikaisena (Gula Villan: 1927-1956, nykyinen kaupungintalo: 1978-) sijaintipaikkana nimellä: Kaupungintalon puisto - Stadshus parken.

 

 

Kauniaistentien ja Thurmanin puistotien kulmaukseen sijoittuva puisto on koko kaupungin, keskustan, ja siten kaupunkilaiset kokoava piste. Asemakaavoitusta edeltävässä päätöksenteossa ja tavoitteiden asettelussa alueesta on toivottu kaupunkilaisten "olohuonetta". Tästä johtuen nimelle on haluttu kaikkia kaupunkilaisia ja erityisesti "granilaisuutta" edustava nimi. Puhekielinen ilmaisu Kauniaisista on vakiintunut sekä puhekieleen että kaupungin viralliseen viestintään ja brändiin. Lyhyt ja ytimekäs nimi soveltuu keskeisen ja paljon käytettävän (puhuttavan) paikan nimeksi. Puisto nimetään nimellä: Granipuisto - Graniparken.

 

 

C-1 -korttelialueen kortteliaukioksi osoitettu osa sijoittuu kaupungin uusien hallintotilojen ja sisäänkäynnin eteen. Näin ollen on tarkoituksenmukaista liittää alue myös nimistöllisesti kaupungin hallintoon. Kaupunki on etsinyt jo useita vuosia sopivaa sijoituspaikkaa muistonimelle, jolla kunnioitettaisiin Kauniaisten kaupunginvaltuuston pitkäaikaista puheenjohtajaa, professori Edward Anderssonia (1933-2012). Kyseinen sijainti täyttää molemmat em. vaatimukset. Alue nimetään nimellä: Edward Anderssonin aukio - Edward Anderssons plats.

 

 

Tonttijaot ja tonttijaon muutokset

 

 

Kaavamuutoksella muutetaan 1. ja 2. kaupunginosan rajaa, jotta suunnittelukokonaisuus sijoittuisi yhteen kaupunginosaan. Muutoksella Junghansinkujan eteläpuolinen alue liittyy 1. kaupunginosaan.

 

 

Asemakaavan muutosehdotukseen liittyy sitovia tonttijakoja ja tonttijaon muutoksia, joilla muodostuu 1. kaupunginosan korttelin 81 tontti 1, korttelin 211 tontit 1 ja 2 sekä korttelin 212 tontti 1. Tonttijakoasiakirjat ovat asian liitteenä 7. C-1-, AK-2- ja AK-3 -korttelialueisiin tehdään erilliset tonttijaot asemakaavan muutoksen tultua lainvoimaiseksi. Tällä mahdollistetaan joustava kiinteistönmuodostus alueen toteutusvaiheessa.

 

 

AK-4 -korttelinosien ulottuvuudet eivät muutu kaavamuutoksella. Korttelissa 212 sijaitseva AK-4 -korttelinosaan tehdään asemakaavan saatua lainvoiman kiinteistötunnuksen muutos kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä, koska kiinteistötunnus muuttuu kaupunginosan ja korttelinumeron muuttuessa. Korttelin 8 tontti 12 säilyy ennallaan.

 

 

 

YTJ:

 

 

Yhdyskuntavaliokunta ehdottaa, että KH hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksesta annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet ja asettaa liitteen mukaisen 1. kaupunginosan, korttelin 8 tontteja 12-13 ja 16, 2. kaupunginosan korttelia 210 sekä virkistys ja katualueita (Kauniaistentie 10, Junghansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, johon sisältyy sitovat tonttijaot ja tonttijaon muutokset, nähtäville MRL 65 § ja MRA 27 § mukaisesti 30 päivän ajaksi kaupungin ilmoitustaululle ja kaupungin Internet-sivuille sekä pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

 

 

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että KH päättää, että asemakaavan muutosehdotuksesta järjestetään nähtävilläoloaikana informaatio- ja keskustelutilaisuus, ja että KH valitsee tilaisuudelle puheenjohtajan.

 

----------

 

Jäsen Björk ehdotti, puheenjohtajan ja jäsen Sederholmin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Ehdotus sai valiokunnan yksimielisen kannatuksen.

 

Päätös:

Asia jätettiin pöydälle.

 

YLKV 03.12.2019 § 125

 

 

YTJ:

Yhdyskuntavaliokunta ehdottaa, että KH hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksesta annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet ja asettaa liitteen mukaisen 1. kaupunginosan, korttelin 8 tontteja 12-13 ja 16, 2. kaupunginosan korttelia 210 sekä virkitys ja katualueita (Kauniaistentie 10, Jughansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, johon sisältyy sitovat tonttijaot ja tonttijaon muutokset, nähtäville MRL 65 § ja MRA 27 § mukaisesti 30 päivän ajaksi kaupungin ilmoitustaululle ja kaupungin internet-sivuille sekä pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

 

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että KH päättää, että asemakaavan muutosehdotuksesta järjestetään nähtävilläoloaikana informaatio- ja keskustelutilaisuus, ja että KH valitsee tilaisuudelle puheenjohtajan.

 

----------

 

Jäsen Björk jakoi 10. kohtaisen luettelon uudessa asemakaavaehotuksessa huomioitavista asioista (liite). Jäsenet Sederholm ja Jääskeläinen kannattivat listan mukaisia muutoksia.

 

Jäsen Wahlstett ehdotti, että valiokunta käy listasta keskustelua kohta kohdalta. Käydyn keskustelun jälkeen jäsen Laakio ehdotti lyhyttä neuvottelutaukoa. Puheenjohtaja totesi asiassa pidettävän noin 10 minuutin pituinen neuvottelutauko.

 

Tauon jälkeen jäsen Lamberg-Allardt esitti pj Bergin kannattamana, että asia jätettäisiin pöydälle. Jäsen Eväsoja vastusti esitystä, jonka jälkeen pj Berg totesi asiasta äänestettävän siten, että ne jotka kannattavat jäsen Lamberg-Allardin esitystä pöydälle jättämisestä äänestävät "jaa" ja ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät "ei". Jäsen Lamberg-Allardin ehdotus asian pöydälle jättämisestä voitti äänin 6 - 3 (Eväsoja, Wahlstedt, Laakio).

 

Päätös:

Asia jätettiin pöydälle.

 

 

 

YLKV

Lisätiedot:

maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh. 050 382 9313

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

YTJ:

Yhdyskuntavaliokunta ehdottaa, että KH hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksesta annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet ja asettaa liitteen mukaisen 1. kaupunginosan, korttelin 8 tontteja 12-13 ja 16,2. kaupunginosan korttelia 210 sekä virkistys ja katualueita (Kauniaistentie 10, Junghansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, johon sisältyy sitovat tonttijaot ja tonttijaon muutokset, nähtäville MRL 65 § ja MRA 27 § mukaisesti 30 päivän ajaksi kaupungin ilmoitustaululle kaupungin internet-sivuille sekä pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

 

Lisäksi valiokunta ehdottaa että KH päättää, että asemakaavan muutosehdotuksesta järjestetään nähtävilläoloaikana informaatio- ja keskustelutilaisuus, ja että KH valitsee tilaisuudelle puheenjohtajan.

 

-------

 

Jäsen Björk uudisti esityksensä asian palauttamiseksi (liite 7). Jäsen Lamberg-Allardt kannatti esitystä.

 

Jäsen Sederholm ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi pöydälle jakamansa luettelon mukaisesti (liite 8). Jäsen von Essen kannatti ehdotusta.

 

Puheenjohtaja Berg ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja jakoi pöydälle vaihtoehtoisen ehdotuksen (liite 9). Jäsen Jääskeläinen kannatti ehdotusta.

 

Puheenjohtaja totesi äänestettävät ehdotukset (3 kpl) ja ehdotti äänestystavaksi- ja järjestykseksi seuraavaa: Ehdotukset käsitellään asiakokonaisuuksina siten että ensimmäisessä äänestyksessä asetetaan kaksi pohjaehdotuksesta eniten poikkeavaa kannatettua päätösehdotusta vastakkain ja niistä voittanut ehdotus asetetaan edelleen vastakkain seuraavan kannatetun päätösehdotuksen kanssa ja tämän äänestyksen voittanut ehdotus lopuksi vastakkain pohjaehdotuksena olleen päätösehdotuksen kanssa. Valiokunta hyväksyi yksimielisesti äänestystavan- ja järjestyksen.

 

Vpj Wahlstedt ehdotti 5 minuutin neuvottelutaukoa. Ehdotus sai valiokunnan yksimielisen kannatuksen.

 

Neuvottelutauon jälkeen puheenjohtaja totesi, että ensimmäisessä äänestyksessä ovat vastakkain jäsen Björkin ja jäsen Sederholmin ehdotukset siten, että ne jotka ovat Björkin ehdotuksen kannalla äänestävät "jaa" ja jäsen Sederholmin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Jäsen Björkin ehdotus voitti äänin 7-2 (Sederholm, von Essen).

 

Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että toisessa äänestyksessä ovat vastakkain puheenjohtaja Bergin ja jäsen Björkin ehdotukset ja totesi asiasta äänestettävän siten, että ne jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta äänestävät "jaa" ja jäsen Björkin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Puheenjohtajan ehdotus voitti äänin 6-3 (Björk, von Essen, Sederholm) .

 

Edelleen puheenjohtaja totesi, että kolmannessa ja viimeisessä äänestyksessä ovat vastakkain alkuperäinen pohjaehdotus vastaan puheenjohtajan ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmistelua varten. Puheenjohtaja totesi äänestysjärjestyksen, jossa alkuperäistä pohjaehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja puheenjohtajan palautusehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Puheenjohtajan palautusehdotus voitti äänin 6-3 (Wahlstedt, Laakio, Eväsoja).

 

Puheenjohtaja totesi, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi liitteen nro 9 pohjalta.

 

Jäsenet Björk ja Sederholm ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen.

 

Päätös:

Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi liitteen nro 9 pohjalta.

 

Jäsenet Björk ja Sederholm jättivät eriävät mielipiteet (liitteet).

YLKV 31.03.2020 § 37

 

Lisätiedot:

maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh. 050 382 9313

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

 

Yhdyskuntavaliokunta (YLKV) palautti 11.2.2020 asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi liitteen 9 pohjalta. Käsittelyn jälkeen kaupunginhallitus (KH) on edellyttänyt, että kaavaehdotus tulee saattaa KHn käsiteltäväksi 20.4.2020 pidettävään kokoukseen. Tämä aikataulu on edellyttänyt asian välitöntä valmistelua ja saattamista YLKV 31.3.2020 pidettävään kokoukseen. Samalla valmistelussa on ollut oletuksena, että kokouksessaan YLKV päättää lähettää kaavaehdotuksen KHlle mahdollisine kommentteineen ja muutosehdotuksineen.

 

Edellä kerrottu aikataulu huomioiden yhdyskuntatoimi on tilannut arkkitehtikonsulttina toimivalta arkkitehtitoimistolta tutkielman YLKVn esittämistä muutosehdotuksista. Muutokset on esitetty 3D-mallissa sekä siitä otetuin kuvin ja lyhyen selostuksen muodossa (oheismateriaalina). Todettakoon, että valmisteluun käytettävissä oleva suunnitteluaika oli erittäin lyhyt, eikä tällöin ole ollut mahdollista suorittaa suunnitelman kokonaisvaltaista läpikäyntiä, vaikka esitetyt muutokset olisivat sitä edellyttäneet. Myöskään arkkitehtikonsultti ei omassa resursoinnissaan ollut varautunut näin laajaan lisätilaukseen lyhyellä varoitusajalla.

 

 

Tutkielma YLKV 11.2.2020 muutosehdotuksista

 

 

Seuraavassa on käsitelty YLKV 11.2.2020 päätöksessä esitetyt muutosesitykset aiemmin laaditun aineiston sekä em. arkkitehtikonsultin laatiman tutkielman perusteella.

 

1)

Kauniaisten tielle rajoittuvan rakennusmassan räystäskorkeus madalletaan kolmella (3) metrillä alentamalla kerroslukumäärä kuudesta viiteen keskustatoimintojen korttelialueen (C-1) osalta.

 

 

Esitetty muutos on visualisoitu suunnittelualueesta tehtyyn 3D-malliin.

 

 

 

Arkkitehtikonsultin johtopäätökset:

 

Korttelirakenteen massoittelu perustuu ajatukselle, että kaareva rakennusmassa muodostaa rauhallisen taustan rakennusta ympäröivälle polveilevalle piha- ja puistokokonaisuudelle sekä säilyville rakennuksille. Massoittelun kauneus ja rauhallisuus on sen jatkuvuudessa ja yhtenäisessä räystäslinjassa. Samalla rakennuksen kerrosluvut myös reagoivat ympäristöönsä, pohjoisessa liitytään keskustarakenteeseen sekä naapuruston kerrostalojen mittakaavaan ja etelässä pienimittakaavaisempaan asuinympäristöön. Maastonmuotojen noustessa kohti etelää rakennuksen mittakaava saadaan sopeutumaan parhaiten ympäristöönsä, kun räystäslinja on yhtenäinen. Massoittelun hallittu yksinkertaisuus on myös asuntorakentamisen toteutusvaiheessa etu. Rakennuksen madaltamiseen kohti tiiviimpää keskustarakennetta ei löydy toiminnallisia, sisällöllisiä tai esteettisiä perusteita. Kokonaisuudesta tulee sattumanvaraisen ja hallitsemattoman oloinen.

 

 

Muita huomioita:

 

Esitetty muutos on kaupunkirakenteellisesti nurinkurinen, koska rakentamisen volyymi ja korkeus laskevat lähestyttäessä kaupungin keskustaa ja tiiviimpää kaupunkirakennetta. Lisäksi on huomionarvoista, että esitetyllä muutoksella rakennuksen päämassan räystäskorkeus sijoittuu 1960-luvulla toteutunutta ympäristöään matalammalle. Tästä johtuen esitetyllä muutoksella suunnitelman pohjoispää näyttää keskustaympäristöön alimitoitetulta.

 

 

C-1 -korttelialueen toteutettavuus heikkenee huomattavasti asuntorakentamisen määrän vähentyessä. Ko. korttelinosan toteutuskustannukset ovat alueen korkeimmat johtuen pohjavedenpinnan alapuolelle sijoittuvasta pysäköintilaitoksesta, suhteellisen pienestä asuinrakentamisen määrästä ja muuta aluetta moniulotteisemmasta toteutusratkaisusta. Asuinrakennusoikeuden väheneminen heikentää korttelinosan toteutuksen taloudellisia realiteetteja entisestään.

 

2)

Kaksikerroksisen hallinnollisen rakennusmassan tulee olla avara ja vaalea ja ulottua laajemmalle kuin sen yläpuolella olevat sisäänvedetty asuntomassa. Asuntomassan ulkonäköä tulee rakenteellisin keinoin pehmentää ja asuntomassan muodostama hevosenkenkä tulee avartaa jotta sen ympäröimään torialueeseen tulee enemmän valoa.

 

 

 

Esitetty muutos on visualisoitu suunnittelualueesta tehtyyn 3D-malliin lukuun ottamatta päämassaan tehtäviä "pehmentämisiä", koska tarkastelu on pyritty tekemään käytettävän ajan puitteissa kevyesti.

 

 

Arkkitehtikonsultin johtopäätökset:

 

Hallintotilojen kaksikerroksinen massa muodostaa korttelirakenteen pohjoisosalle ja keskustarakenteeseen liittyen avoimen, helposti lähestyttävän ja jalankulkijan mittakaavaan sopeutuvan jalustaosan. Näin kaupungin hallinnon tilat liittyvine palveluineen ovat näkymissä hyvin esillä sekä eri liikennemuodoilla ja lähestymissuunnista saavutettavissa. Jalustan julkisivujäsentelyä ja materiaaleja voidaan tutkia edelleen. Lähtökohtana on ollut lasi ja vaalea elävä tiilimuuraus. Sisätiloissa on myös avaruutta ja väljyyttä. Korkeamman osan rakennusmassaa voidaan hieman lyhentää ja massoittelua tutkia edelleen, mutta on oleellista, että korttelirakenteella on arvoisensa urbaani ja jäsentynyt pääte. Nyt esitetyt muutokset eivät muodosta toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti hallittua tai ymmärrettävää kokonaisuutta. Johtuen rakennuksen sijainnista ja suuntauksista, asuntomassan lyhentäminen tai suunnan muutos ei myöskään tuo olennaista muutosta aukiotilan valoisuuteen.

 

 

 

Mikäli pohjoisosaan tehdään muutoksia, tulee niiden vaikutukset tutkia kaupunkikuvallisesti, toiminnallisesti ja mitoituksellisesti. Tämä on huolellisesti tehtävä oma suunnittelutehtävänsä, joka vaatii aikaa.

 

 

 

Muita huomioita:

 

Kaupunkikuvallisia yksityiskohtia on mahdollista ohjata kaavamääräyksillä. Määräyksen luonteesta (esim. sanallinen/merkintä) ja ohjaavuudesta (esim. pakottava/ohjaava) riippuen, saattaa vaikutuksia olla tarkoituksenmukaista tutkia ennen määräyksen muotoilua.

 

 

Asuinrakennusmassan avaaminen Kauniaistentien suuntaan vaikuttaa alueen ilmanlaatuun. Kauniaistentien ja Tunnelitien risteyksen liikenne heikentää suunnittelualueen pohjoisosan ilmanlaatua. Mikäli rakennusmassa väistyy risteyksen kohdalla, avautuu päästöille suora yhteys sisäpihalle, jolloin alueen olosuhteet heikkenevät. Esitetyllä muutoksella on kuitenkin myönteistä vaikutusta Edward Anderssonin aukion valoisuusolosuhteisiin.

 

3)

Junghansinkujan eteläpuolelle ulottuva rakennusmassa lyhennetään puoleen nykyisestä (loppuisi ts. juuri ennen toista aukkoa) siten että rakennusmassa ulottuu enintään nykyisille pysäköintialueille jättäen riittävän suojaetäisyyden alueen itäpuolella olevaan puustoon.

 

4)

Junghansinkujan eteläpuolelle ulottuvan rakennusmassan kerrosluku alenee portaittain neljästä kolmeen kerrokseen vain loppupäästä (sisäänvedettynä) sekä selvitetään eteläpuoleisen maanalaisen pysäköintipaikkojen tarve, voidaanko ne sijoittaa pohjoispuolelle rakennettavien maanalaisten pysäköintipaikkojen yhteyteen.

 

 

Esitetyt muutokset on visualisoitu suunnittelualueesta tehtyyn 3D-malliin.

 

 

Arkkitehtikonsultin johtopäätökset:

 

Eteläistä rakennusmassaa lyhennettäessä tulisi kokonaisuus tutkia huolellisesti. Rakennusmassan lyhentäminen ja porrastaminen eivät esitetyllä tavalla muodosta hallittua ja perusteltua kokonaisuutta. Rakennusmassan porrastettu osa on tehoton. Matalan rakenteen alle jää myös yhtä paljon puustoa kuin korkeamman. Jos lyhentämisellä tavoitellaan puuston säilyttämistä, tulisi tarkkaan arvioida mikä osa puustosta halutaan säilyttää ja miten korttelirakenteen eteläosa saadaan samalla kauniisti sovitettua ympäristöönsä ja säilytettäviksi arvioituihin puihin.

 

 

Pysäköinnin tulisi sijaita kohtuullisen lähellä rakennuksia, joita se palvelee. Eteläosan pysäköinnin sijoittaminen osaksi pohjoista laitosta kasvattaa pohjoisen kansipihan laajuutta. Piha- ja puistotilojen onnistumisen kannalta on oleellista, että niillä säilyy ja voidaan istuttaa suureksi kasvavia puita. Keskiosan kansipihan kasvaessa sen ilme olisi hyvin erilainen tavoiteltuun nähden. Liittyminen naapuritontin rivitaloon olisi myös vallitsevissa koroissa ja laajalla kansipihalla haastava toteuttaa hallitusti.

 

 

 

Mikäli halutaan keventää eteläosaa, voisi sitä maltillisesti lyhentää. Näin pienentyneen maanalaisen pysäköintilaitoksen voisi sijoittaa osin Villa Junghansin vieraspysäköinnin alle. Näin olisi mahdollista säilyttää puustoa nykyisen Villa Junghansin koillispuolisen kevyen liikenteen väylän ja uuden rakennusmassan välissä.

 

 

Muita huomioita:

 

Rakennusoikeuden väheneminen vaikuttaa merkittävästi alueen toteutettavuuteen. Pysäköintiratkaisun lisäksi Junghansinkujan ylittävän ulokkeen toteuttaminen on kallis ratkaisu. Mikäli eteläosan rakennusoikeus vähenee merkittävästi, heikkenee toteutuksen kannattavuus merkittävästi. Vastaavasti eteläosan rakentamatta jättäminen heikentäisi oleellisesti kokonaissuunnitelmaa.

 

 

Junghansinkujan eteläpuoliseen alueeseen liittyy paljon voimakkaita mielipiteitä alueen puuston säilyttämisen puolesta. Alueen virkistysarvo ei ole nykyisellään merkittävä (pl. polkuyhteydet) johtuen alueen vaikeakulkuisuudesta ja yleisestä kunnosta. Alueen puuston kuntoa tutkitaan vielä ennen KHn käsittelyä, jotta saadaan realistinen käsitys puuston todellisesta kunnosta. Alueen toteutusratkaisun tulee perustua faktoihin, eikä aluetta ole tarkoituksenmukaista jättää toteuttamatta, mikäli alueen puusto tulee oleelliselta osin joka tapauksessa poistumaan luonnollisesti tai sitä joudutaan huonokuntoisuuden vuoksi poistamaan tulevina vuosina.

 

 

AK-3 -korttelialueen pysäköinnin siirtäminen AK-2 -korttelialueen yhteyteen heikentäisi Kaupungintalon puistolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Sen sijaan pysäköintilaitoksen ulottaminen Villa Junghansin vieraspaikoituksen alle, vastaisi paremmin suunnittelulle asetettuihin tavoitteisiin.

 

 

 

Yhteenveto

 

 

Arkkitehtikonsultin johtopäätökset:

 

Suunnitelmaan voidaan tehdä tarkistuksia ja täsmennyksiä. Ne tulisi kuitenkin tehdä harkiten ja niiden vaikutukset tulisi tutkia huolellisesti. Muutosten tulisi olla toiminnallisesti, sisällöllisesti ja esteettisesti perusteltuja ja niiden tulisi myös johtaa parempaan lopputulokseen. Nyt esitetyt muutokset eivät tue näitä lähtökohtia. Suunnittelijan näkökulmasta emme löydä perusteita esitettyjen muutosten eteenpäin viemiseen.

 

 

Asemakaavan muutosehdotukseen tehtäviä muutoksia

 

 

Asemakaavalla on merkittävä oikeusvaikutus, koska sen vaikutusalueen toteuttaminen määritellään kaavakartassa ja -määräyksissä. Tästä johtuen asemakaavan muutosehdotusvaiheessa esitettävä toteutusratkaisu tulee olla selvillä ja kaava-asiakirjojen tulee perustua riittävän tarkasti tutkittuun suunnitelmaan. Vaihtoehdot ja merkittävät muutokset suunnitelmaan tulee aina tutkia, jotta niiden vaikutukset ja soveltuvuus ympäristöön voidaan varmistaa. Edellä mainituin syin myös poliittisessa päätöksenteossa esitetyt muutokset tulee tutkia, jotta ratkaisujen vaikutukset tulevat avoimesti päätöksenteossa tietoon.

 

 

Koska käytettävissä olevassa ajassa ei ole ollut mahdollista tutkia YLKV 11.2.2020 päätöksessä esitettyjen muutosten vaikutusta asemakaavatarkkuudella, ei kaava-asiakirjoihin (kaavakartta ja -määräykset sekä kaavaselostus) ole tässä vaiheessa tehty muutoksia. Asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää KH, jolloin on myös tarkoituksenmukaista tehdä kaikki muutokset asiakirjoihin vasta KHn käsittelyn jälkeen. YLKVn on mahdollista arvioida 11.2.2020 esittämiensä muutosten kaupunkikuvallisia, toiminnallisia, sisällöllisiä ja taloudellisia yms. vaikutuksia toimitetun lisämateriaalin ja aiemman huolellisesti tutkitun pohjaehdotuksen materiaalin avulla ja esittää KHlle päätösesityksensä niiden perusteella.

 

 

Kuten edellä todetaan, on tarkoituksenmukaista koota kaikki esitettävät muutos- ja tarkistusesitykset yhteen ennen kuin kaava-asiakirjoihin tehdään muutoksia. Samassa yhteydessä tarkistetaan kaavakarttaa ja määräyksiä kaavaehdotuksen aiemmissa käsittelyissä esiin tulleiden teknisluonteisten yms. tarkistustarpeiden osalta. Näihin lukeutuu mm. alueen nimistön oikeinkirjoitus. Lisäksi samassa yhteydessä täydennetään kaavaselostusta nähtäville asetettavaan kaavaehdotukseen tulevien muutosten mukaisesti sekä mm. kaupungintalon selvitysten osalta.

 

 

Lausuntojen lyhennelmät vastineineen ovat asian liitteenä 3 ja mielipiteiden lyhennelmät vastineineen ovat asian liitteenä 4. Asemakaavan muutosehdotus (kartta ja määräykset) on liitteenä 5 sekä asemakaavaselostus liitteineen liitteenä 6. Tonttijakoasiakirjat ovat asian liitteenä 7.

 

 

 

YTJ:

 

Yhdyskuntavaliokunta ehdottaa, että KH hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksesta annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet ja asettaa liitteen mukaisen 1. kaupunginosan, korttelin 8 tontteja 12-13 ja 16,2. kaupunginosan korttelia 210 sekä virkistys ja katualueita (Kauniaistentie 10, Junghansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, johon sisältyy sitovat tonttijaot ja tonttijaon muutokset, nähtäville MRL 65 § ja MRA 27 § mukaisesti 30 päivän ajaksi kaupungin ilmoitustaululle kaupungin internet-sivuille sekä pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

 

 

Lisäksi valiokunta ehdottaa että KH päättää, että asemakaavan muutosehdotuksesta järjestetään nähtävilläoloaikana informaatio- ja keskustelutilaisuus, ja että KH valitsee tilaisuudelle puheenjohtajan.

 

..........

 

Maankäyttöpäällikkö oli kokouksessa esittelemässä arkkitehtikonsultin laatimaa 3D-mallia, jossa YLKVn esittämät muutosesitykset oli visualisoitu.

 

Asiasta käydyn keskustelun aikana jäsen von Essen esitti jäsen Sederholmin kannattamana, että Junghansinkujan eteläpuolta ei rakenneta, vaan alue tulee säilyttää puistomaisena.

 

Tämän jälkeen pj Berg esitti jäsenten Eväsoja, Wahlstedt, Lamberg-Allardt ja Jääskeläinen kannattamana seuraavaa lisäys alkuperäisen päätösehdotuksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin (liite 10):

 

"Samalla valiokunta esittää että:

 

  •  

Kauniastentielle rajoittuvan rakennusmassan räystäskorkeus madalletaan kolmella metrillä alentamalla kerroslukumäärä kuudesta viiteen koko keskustatoimintojen korttelialueen (C-1 osalta) alkuperäistä asunto-osaa lyhentämättä.

  •  

Junghansinkujan eteläpuolelle ulottuva rakennusmassa lyhennetään puoleen alkuperäisestä jolloin pienentynyt maanalainen pysäköintilaitos olisi sijoitettavissa rakennuksen ja Villa Junghansin vieraspysäköinnin alle mikä mahdollistaa nykyisen puuston säilyttämisen."

 

Keskustelun jatkuttua jäsen von Essen ehdotti jäsen Sederholmin kannattamana kaavoitusprosessin tilapäistä keskeyttämistä ynnä muuta (liite 11).

 

Puheenjohtaja totesi että seuraavien puhujien on rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain jäsen von Essenin ehdotusta. Puheenjohtaja totesi ettei jäsen von Essenin ehdotus saanut yksimielistä kannatusta ja, että siitä on äänestettävä ennen kuin asian käsittelyä voidaan jatkaa. Suoritetussa äänestyksessä, jossa käsittelyn keskeyttämistä kannattavat äänestivät "jaa" ja asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestivät "ei", äänestyksen tulos oli 3 jaa (Björk, Sederholm, von Essen) - 6 ei (Berg, Lamberg-Allardt, Wahlstedt, Laakio, Eväsoja, Jääskeläinen) asian käsittelyn jatkamisen puolesta. Jäsenet Björk, Sederholm ja von Essen ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen. 

 

Asian käsittelyn jatkuessa puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että koska asiassa on jätetty kaksi alkuperäisestä päätösehdotuksesta ja toisistaan poikkeavaa päätösesitystä, tulee ensin niiden välillä järjestää äänestys minkä jälkeen äänestetään näistä voittaneen ja alkuperäisen päätösehdotuksen välillä.

 

Ensimmäiseksi suoritettiin äänestys pj Bergin ehdotuksen (alkuperäistä päätösehdotusta täydennetään) ja jäsen von Essenin ehdotuksen (Junghansinkujan eteläpuoli jätetään rakentamatta) välillä.  Puheenjohtaja totesi asiasta äänestettävän siten, että ne jotka ovat pj Bergin esityksen kannalla äänestävät "jaa" ja ne jotka kannattavat jäsen von Essenin ehdotusta äänestävät "ei". Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen 7 jaa (Berg, Lamberg-Allardt, Björk, Wahlstedt, Laakio, Eväsoja, Jääskeläinen) - 2 ei (von Essen, Sederholm) puheenjohtajan esityksen voittaessa. Jäsenet von Essen ja Sederholm ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen. 

 

Seuraavaksi suoritettiin äänestys alkuperäisen päätösesityksen ja pj Bergin täydennysesityksen välillä. Puheenjohtaja totesi asiasta äänestettävän siten, että ne jotka ovat alkuperäisen päätösehdotuksen kannalla äänestävät "jaa" ja ne jotka kannattavat puheenjohtajan esitystä päätöksen täydentämiseksi äänestävät "ei". Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen 0 jaa - 7 ei (Berg, Lamberg-Allardt, Björk, Wahlstedt, Laakio, Eväsoja, Jääskeläinen) - 2 tyhjää (Sederholm, von Essen) puheenjohtajan täydennysesityksen puolesta. Puheenjohtaja totesi, että asia etenee kaupunginhallitukselle äänestyksessä voittaneen täydennetyn päätösehdotuksen mukaisesti. 

 

Päätös:

 

Yhdyskuntavaliokunta ehdottaa, että KH hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksesta annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet ja asettaa liitteen mukaisen 1. kaupunginosan, korttelin 8 tontteja 12-13 ja 16,2. kaupunginosan korttelia 210 sekä virkistys ja katualueita (Kauniaistentie 10, Junghansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, johon sisältyy sitovat tonttijaot ja tonttijaon muutokset, nähtäville MRL 65 § ja MRA 27 § mukaisesti 30 päivän ajaksi kaupungin ilmoitustaululle kaupungin internet-sivuille sekä pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

 

Samalla valiokunta esittää että:

 

  •  

Kauniastentielle rajoittuvan rakennusmassan räystäskorkeus madalletaan kolmella metrillä alentamalla kerroslukumäärä kuudesta viiteen koko keskustatoimintojen korttelialueen (C-1 osalta) alkuperäistä asunto-osaa lyhentämättä.

 

  •  

Junghansinkujan eteläpuolelle ulottuva rakennusmassa lyhennetään puoleen alkuperäisestä jolloin pienentynyt maanalainen pysäköintilaitos olisi sijoitettavissa rakennuksen ja Villa Junghansin vieraspysäköinnin alle mikä mahdollistaa nykyisen puuston säilyttämisen.

 

Lisäksi valiokunta ehdottaa että KH päättää, että asemakaavan muutosehdotuksesta järjestetään nähtävilläoloaikana informaatio- ja keskustelutilaisuus, ja että KH valitsee tilaisuudelle puheenjohtajan.

 

Jäsenten von Essen, Björk ja Sederholm eriävät mielipiteet ovat pöytäkirjan liitteenä.

 

KH

Lisätiedot:

maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh. 050 382 9313

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Yhdyskuntavaliokunta esitti 31.3.2020 (§ 37), että KH hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksesta annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet ja asettaa liitteen mukaisen 1. kaupunginosan, korttelin 8 tontteja 12-13 ja 16,2. kaupunginosan korttelia 210 sekä virkistys ja katualueita (Kauniaistentie 10, Junghansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, johon sisältyy sitovat tonttijaot ja tonttijaon muutokset, nähtäville MRL 65 § ja MRA 27 § mukaisesti 30 päivän ajaksi kaupungin ilmoitustaululle kaupungin internet-sivuille sekä pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

 

Samalla valiokunta esitti, että:

 

-

Kauniaistentielle rajoittuvan rakennusmassan räystäskorkeus madalletaan kolmella metrillä alentamalla kerroslukumäärä kuudesta viiteen koko keskustatoimintojen korttelialueen (C-1 osalta) alkuperäistä asunto-osaa lyhentämättä.

-

Junghansinkujan eteläpuolelle ulottuva rakennusmassa lyhennetään puoleen alkuperäisestä, jolloin pienentynyt maanalainen pysäköintilaitos olisi sijoitettavissa rakennuksen ja Villa Junghansin vieraspysäköinnin alle, mikä mahdollistaa nykyisen puuston säilyttämisen.

 

Lisäksi valiokunta ehdotti, että KH päättää, että asemakaavan muutosehdotuksesta järjestetään nähtävilläoloaikana informaatio- ja keskustelutilaisuus, ja että KH valitsee tilaisuudelle puheenjohtajan.

 

Pohjoisosan suunnitteluratkaisu

 

Aiempien käsittelyiden yhteydessä on perusteltu kaavaehdotuksen mukaista esitystä, joka perustuu arkkitehtikilpailun tuloksiin, KHn 15.6.2016 (119 §) asettamiin suunnittelutavoitteisiin sekä myöhemmissä vaiheissa linjattuihin tavoitteisiin. Suunnitelma ottaa huomioon em. tavoitteet, sopeutuu Kauniaisten keskustan ja viereisten rakennusten mittakaavaan sekä on kaupunkisuunnittelun yleisten suunnitteluperiaatteiden mukainen tuottaen tiiviimpää kaupunkiympäristöä keskusta-alueen läheisyydessä ja vilkkaampien liikenneväylien sekä erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Luonnosvaiheen jälkeen pohjoisosasta on poistettu kahdeksankerroksinen osa ja ehdotuksessa on palattu arkkitehtikilpailuvaiheen selkeään ja yhtenäiseen kattolinjaan, joka osaltaan mukautuu kauniaislaisen kerrostalorakentamisen perinteeseen.

 

Pohjoisosa on Kauniaisten merkittävin kaupunkirakenteen painopiste, jonka lisäksi se on keskeisin osa ko. suunnittelukokonaisuutta. Pohjoisosa muodostaa päätteen Tunnelitielle, jolloin on tärkeää, että rakennusmassa on hahmoltaan ja muodoltaan riittävän voimakas keskeisen kaupunkitilan muodostamiseen. Myös keskustaympäristön kannalta on tärkeää, että uusi rakentaminen muodostaa selkeän reunan muodostuvalle tilalle.

 

Vastaavasti YLKVn muutosesitykselle alueen pohjoispään madaltamisesta kohti tiiviimpää keskustarakennetta ei löydy maankäytöllisiä, toiminnallisia, sisällöllisiä tai esteettisiä perusteita. Koska tätä päätösesitystä ei ole tarkemmin perusteltu, jää avoimeksi mitä madaltamisella on tavoiteltu. Kun tälle toteutusratkaisulle ei ole nähtävissä suunnitelmaa parantavia vaikutuksia, esitetään, että pohjoisosa (C-1 -korttelialue) säilytettäisiin liitteenä olevan kaavaehdotuksen mukaisena.

 

Käsittelyn yhteydessä on käyty myös pohjoisosan kaupunkikuvallisiin yksityiskohtiin liittyvää keskustelua. Tulevaa toteutusta ohjataan asemakaavamääräyksillä, jolloin em. yksityiskohtien määrittämiseen on mahdollista muotoilla tarkoituksenmukaisia määräyksiä. Näiden muotoilua varten olisi hyvä saada haluttua tahtotilaa kuvaavia sanallisia määreitä ja tavoitteita, jotta ne voidaan kirjoittaa määräyksiin sisään toivotulla tavalla. Sanallisten kaavamääräysten muotoilussa on tärkeää, että suunnittelulle jää tilaa, jotta kaava ei pakota vain yhteen ratkaisuvaihtoehtoon, ellei se ole nimenomainen tavoite.

 

Eteläosan suunnitteluratkaisu

 

Junghansinkujan eteläpuoliseen alueeseen liittyy paljon voimakkaita mielipiteitä mm. alueen puuston säilyttämisen ja virkistysarvojen puolesta. Alueen virkistysarvo ei kuitenkaan nykyisellään ole merkittävä (pl. polkuyhteydet) johtuen alueen vaikeakulkuisuudesta, risukkoisuudesta ja yleisestä hoitamattomuudesta. Alueen puuston säilyttämisedellytysten arvioimiseksi kaupungin kunnossapitopuutarhuri (arboristi) on laatinut Junghansinkujan eteläpuolelta puiden kuntokartoituksen, joka on oheismateriaalina. Sen perusteella voidaan todeta, että merkittävä osa alueen kookkaasta puustosta (kuuset ja koivut) on elinkaarensa päässä ja ne tulisi kaataa turvallisuus- ja/tai metsänhoidollisista syistä lähivuosina - huonokuntoisimmat jo kuluvan vuoden aikana. Objektiivisuuden varmistamiseksi puustokartoituksen kuusille ja koivuille on tilattu myös ulkopuolisen arboristin kuntotutkimus mikroporauksineen.

 

Puustokartoituksen yhteenveto tukee sitä, että Junghansinkujan eteläpuolinen alue tulee muuttumaan olosuhteiltaan sekä maisemallisesti myös ilman, että alueelle rakennettaisiin. Sen vuoksi päätöstä alueen tulevasta maankäytöstä ei tulisi perustaa haluun säilyttää alueen nykytilanne. Sen sijaan ympäristöä olisi mahdollista suunnitella ilmentämään uudistuvaa vehreää kaupunkia säilyttämällä elinkelpoisia ja näyttäviä puita sekä täydentämällä viherrakennetta uudella, alueelle luontaisella kasvillisuudella ja puilla. Näin alueesta saataisiin kaikkia kaupunkilaisia palveleva viihtyisä, turvallinen ja kotoisa elinympäristö.

 

Eteläosan rakennusmassan lyhentäminen ei juurikaan lisäisi julkisen virkistysalueen määrää, koska suunniteltu rakennusmassa on muotoiltu ja sijoitettu huolellisesti siten, että se asettuu maaston mukaisesti tiiviisti Villa Junghansin tontin kulkuyhteyden pohjoispuolelle. Tällöin ainoa hyöty lyhentämisestä kohdistuisi Villa Junghansin tontin reunaan, joka on rinnemaastoa ja siten virkistyskäytössä heikosti hyödynnettävää. Myöskään tavoite nykyisen puuston säilymisestä ei puustokartoituksen mukaan ole realistinen, koska merkittävä osa alueen puustosta poistuu alueelta joka tapauksessa. Lisäksi on huomionarvoista, että viheralueiden määrä kyseisellä kaava-alueella ja siten koko keskustan vaikutuspiirissä kasvaa merkittävästi alueen huomattavasta rakentamisesta huolimatta.

 

Edellä kirjoitetun perusteella on todettava, että eteläosan lyhentämisen tulisi tuottaa sellainen ratkaisu, joka asettuisi luontevasti paikoilleen ja tuottaisi lisäarvoa alueen virkistyskäytölle. Mikäli rakennusmassaa halutaan lyhentää tai keventää, kannattaisi sen laajuuden määritys tehdä maankäytöllisen ja arkkitehtonisen tutkimuksen perusteella. Tällöin on arvioitavissa kaikki vaikutukset, jotka muutos aiheuttaa.

 

Yhteenveto

 

Kauniainen on pieni kaupunki, jossa on vain yksi keskusta. Kaupungintalon alue täydentää kaupungin keskustakokonaisuuden, minkä vuoksi suunnitteluratkaisun tulee kestää vuosikymmenet eteenpäin ja mahdollistaa tulevaisuuden elinvoiman. Näin ollen alueen ainutkertaista potentiaalia ei olisi varaa hukata, vaan se tulisi käyttää rohkeasti.

 

Edellä mainituista syistä johtuen esitetään, että asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville C-1 -korttelialueen osalta ilman yhdyskuntavaliokunnan esittämiä muutoksia. AK-3 -korttelialueen osalta esitetään, että ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista tutkitaan toteutusratkaisu, jolla rakennusmassaa lyhennetään siten, että se asettuu luontevasti paikoilleen huomioiden maastonmuodot sekä pysäköintiratkaisun vaikutukset. Samalla tutkitaan pysäköintilaitoksen sijoittamista osin korttelialueen länsipuolella olevan maanpäällisen pysäköinnin alle, jotta korttelialueella säilyisi enemmän maanvaraista ja siten monipuolisesti puilla ja pensailla istutettavaksi soveltuvaa aluetta. Suunnitteluratkaisun tulee lisätä väljyyttä ja viihtyisyyttä Villa Junghansin suuntaan sekä tuottaa vehreään ympäristöön sopeutuva kokonaisuus. Korttelialue tulee liittyä yleisiin alueisiin luontevasti, jotta varmistetaan yleisten alueiden puistomaisuus, viihtyisyys ja käytettävyys kaikille kuntalaisille.

 

Lausuntojen lyhennelmät vastineineen ovat asian liitteenä 3 ja mielipiteiden lyhennelmät vastineineen ovat asian liitteenä 4. Asemakaavan muutosehdotus (kartta ja määräykset) on liitteenä 5 sekä asemakaavaselostus liitteineen liitteenä 6. Tonttijakoasiakirjat ovat kaavaselostuksen liitteenä 7. Muistio asemakaavan muutosluonnoksesta pidetystä info- ja keskustelutilaisuudesta (18.1.2018, Uusi Paviljonki) on oheismateriaalina. YLKVn käsittelyn yhteydessä esitetyt ehdotukset sekä eriävät mielipiteet ovat luettavissa YLKV 31.3.2020 pöytäkirjasta (linkki).

 

KJ:

KH päättää hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksesta annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet sekä asettaa liitteen mukaisen 1. kaupunginosan, korttelin 8 tontteja 12-13 ja 16,2. kaupunginosan korttelia 210 sekä virkistys ja katualueita (Kauniaistentie 10, Junghansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, johon sisältyy sitovat tonttijaot ja tonttijaon muutokset, nähtäville MRL 65 § ja MRA 27 § mukaisesti 30 päivän ajaksi kaupungin ilmoitustaululle kaupungin internet-sivuille siten muutettuna, että ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista tutkitaan toteutusratkaisu, jolla AK-3 -korttelialueen rakennusmassaa lyhennetään siten, että se edelleen asettuu luontevasti paikoilleen huomioiden maastonmuodot sekä pysäköintiratkaisun vaikutukset. Suunnitteluratkaisun tulee lisätä väljyyttä Villa Junghansin suuntaan sekä tuottaa vehreään ympäristöön sopeutuva kokonaisuus. AK-3 -korttelialue tulee liittyä yleisiin alueisiin luontevasti, jotta varmistetaan yleisten alueiden puistomaisuus, viihtyisyys ja käytettävyys kaikille kuntalaisille.

 

Lisäksi KH pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä päättää, että asemakaavan muutosehdotuksesta järjestetään nähtävilläoloaikana informaatio- ja keskustelutilaisuus, ja että KH valitsee tilaisuudelle puheenjohtajan.

..........

 

Maankäyttöpäällikkö esitteli puuston kuntoarvioita ja arkkitehtikonsultin laatimia 3D-malleja.

 

Keskustelun alettua jäsen Johansson ehdotti jäsen Stoltin kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että rakennusmassan räystäskorkeutta madalletaan kolmella metrillä alentamalla kerroslukumäärää koko rakennuksen osalta.

 

Puheenjohtaja kannatti palautusehdotusta ja ehdotti jäsen Stoltin kannattamana lisäystä, että rakennusmassan pohjoispäätä muotoillaan siten, että se muodostaa selkeämmän päätteen Tunnelitielle.

 

Jäsen Pesonen kannatti palautusehdotusta ja ehdotti jäsen Johanssonin kannattamana lisäystä, että Junghansinkujan eteläpuolelta poistetaan 2/3 rakennusmassasta.

 

Suoritetussa äänestyksessä, jossa käsittelyn jatkamista kannattavat äänestivät "jaa" ja jäsen Johanssonin palautusehdotusta kannattavat äänestivät "ei", Johanssonin palautusehdotus voitti äänin 4-3 (Ant-Wuorinen, Rintamäki-Ovaska, Salminen).

 

Päätös:

Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusmassan pohjoispäätä muotoillaan siten, että se muodostaa selkeämmän päätteen Tunnelitielle. Lisäksi rakennusmassan räystäskorkeutta tulee madaltaa kolmella metrillä alentamalla kerroslukumäärää koko rakennuksen osalta ja Junghansinkujan eteläpuolelta poistetaan 2/3 rakennusmassasta.


Föregående ärende | Följande ärende Anvisning för ändringssökande Mötesärende i PDF-format